Tämän päivän keski-ikäiset eivät usko hyvään vanhuuteen, vaan kokevat sen jopa pelottavana elämänvaiheena. Reilusti yli puolet keski-ikäisistä ei halua itseään kohdeltavan vanhana samoin kuin ikäihmisiä nykyään kohdellaan. Noin viidennes 35-55-vuotiaista ajattelee, että seniorit eivät ole kovin tai lainkaan tyytyväisiä elämäänsä.
Todellisuudessa ikäihmiset kuitenkin ovat luultua tyytyväisempiä. Lääkeyhtiö Leiraksen teettämän onnellisuustutkimuksen seniorivastaajat antavat erittäin hyviä arvosanoja omaa elämäänsä koskevista alueista, kuten terveydentilastaan ja kontakteistaan lähisukulaisiin ja ystäviin.
Tästä huolimatta yhteiskunnan ja yhteisön tuki saa iäkkäiltä huonoja arvioita. Peräti kaksi kolmasosaa ikäihmisistä kokee, ettei saa arvoistaan kohtelua nyky-Suomessa. Lisäksi enemmistö kaikista vastaajista on sitä mieltä, että yhteiskunta ei kunnioita riittävästi ikäihmisten oikeutta päättää omista asioistaan.
Vanhusten tulevaisuus Suomessa huolestuttaa sekä keski-ikäisiä että yli 65-vuotiaita. Yli puolet näkee ikäihmisten kohtelun menneen viime vuosina huonompaan suuntaan. 40 prosenttia vastaajista uskoo vanhusten hoidon ja elämisen huonontuvan tulevaisuudessa edelleen.
Hyvän elämän keskeisinä aineksina sekä keski-ikäiset että seniorit pitävät ennen muuta terveydentilaa, taloudellista tilannetta ja ystäväpiiriä. Seniorit mainitsevat ystäväpiirin ja harrastukset keski-ikäisiä useammin, kun taas keski-ikäiset tuovat esille mielekkään työn ja perheen roolit.
Vaikka ikäihmisten tyytyväisyys omaan elämäänsä on tutkimuksen mukaan odotettua suurempaa, kuitenkin lähes neljännes senioreista tuntee itsensä yksinäiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 200 000 yli 65-vuotiasta.
Taloustutkimuksen heinäkuussa tekemän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikäihmisten ja keski-ikäisten näkemyksiä siitä, mitä he arvostavat omassa elämässään ja mitä kuuluu niin sanottuun hyvään elämään.