Oulu
Paraikaa on meneillään asuntorakentamisessa varsinainen senioriasuntojen buumi, jonka oletetaan vain voimistuvan sitä mukaa, kun suurimmat ikäluokat vanhenevat. Senioriasunnot pyritään tekemään mahdollisimman esteettömiksi asua ja liikkua pyörätuolilla sitten kun sen aika koittaa.
Senioriasunnoille ei ole olemassa ainakaan vielä minkäänlaisia erityisiä määräyksiä, vaan niihin pätevät samanlaiset rakentamissäädökset kuin kaikkiin muihinkin asuntoihin.
Kyösti Kekkonen, 65, muutti vaimonsa Saaran kanssa hiljattain Oulun Etu-Lyöttyyn uuteen senioriasuntoon omakotitalosta Pateniemestä. Vaikka pariskunta on vielä hyvässä kunnossa, asunnon tilat on mitoitettu pyörätuolia varten.
Kekkonen luettelee asunnon erikoisuuksiksi muun muassa, että siellä ei ole kynnyksiä, kaapit ja laatikot ovat nykystandardia matalammalla, ja sähköpistokkeet ovat hartioiden tasolla jotta töpseliä laittaessa ei tarvitse kumarrella. Ovet ovat tavallista leveämmät, ja wc:n pytty tavallista korkeammalla.
"Asuimme Pateniemessä omakotitalossa ja kypsyimme viime keväänä päätökseen, että muutamme tällaiseen asuntoon vielä kun olemme omilla jaloillamme, vaikka olemmekin vielä suhteellisen nuoria", Kekkonen naurahtaa.
Rakennusmestari Osmo Mertala kiinteistönvälitysyhtiö Näreaho & Mertalasta sanoo, että senioriasuntoja on helppo myydä. Hankkeita on vireillä Oulun ympäristön kuntiinkin, muun muassa Kempeleeseen.
Etu-Lyötyn senioritaloon ikäraja on 50 vuotta. Sitä nuorempien käyttöön asuntoja ei myydä. Tarjolla on kaksioita ja kolmioita, eivätkä asunnot ole Mertalan mukaan sen kalliimpia kuin vastaavat vapaiden markkinoiden uudisrakennuskohteet.
Pikkuasioissa
löytyy puutteita
Senioriasuntoina markkinoitavat asunnot on tarkoitettu yleensä yli 55-vuotiaille. Niiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon esteettömyys ja asumiskelpoisuus mahdollisimman pitkään senkin jälkeen, kun toimintakyky on heikentynyt.
Vanhustyön keskusliitossa työskentelevä arkkitehti Kirsti Pesola toteaa, että suurimmalla osalla senioriasuntojen rakentajista on tilanne hallussaan: asunnot on suunniteltu hyvin ja esteettömyyden periaate toteutuu.
"Perusasiat ovat useimmiten kunnossa, mutta kaikenlaiset kompromissit johtavat siihen, että pikkuasioissa joudutaan tinkimään harmittavan usein", Pesola sanoo.
Asunnon ulko-oven ympärillä voi olla liian vähän tilaa niillä liikkumiselle, vaikka itse ovi olisi mitoitettu oikein. Esimerkiksi oven vieressä avautumispuolella pitäisi olla 40 senttiä tyhjää tilaa tai kaikkein mieluiten niin paljon väljyyttä, että tilassa voi säilyttää rollaattoria.
"Kompromissin tuloksena voi olla, että yhden porrastasanteen ympärille halutaan mahdollisimman monta huoneistoa, jolloin voi olla, että ulko-oven läheisyyteen ei jää riittävästi tilaa pyörätuolilla tai rollaattorin avulla liikkumiseen", Pesola sanoo.
Uusi ympäristö voi oudoksuttaa
Nimitys senioriasunto on yleistynyt kiinteistövälittäjien ilmoituksista, mutta varsinaista vakiintunutta nimitystä tuoreelle asuntotyypille ei ole. Esteettömyysmääräykset ovat samoja kuin kaikessa vapaiden markkinoiden rakentamisessa.
Palveluasuntoihin standardit ovat olemassa, ja rahoittajilla kuten Raha-automaattiyhdistyksellä tai Asuntorahastolla ovat omat kriteerinsä.
Ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosaston ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi kommentoi, että senioriasuntojen yleistyessä asiaan tultaneen kiinnittämään huomiota.
"On selvää, että esteettömyysratkaisut ovat usein kalliita. Alas laskeutuvat keittiön kaapit tuovat asuntoon lisäkustannuksia. Välttämättä pelkästään uusilla määräyksillä ei saavuteta hyviä tuloksia. Parasta on, kun rakenteiden suunnitteluun saavat osallistua ne, jotka tulevat asuntoon asumaan", Särkijärvi pohtii.
Hän ei välttämättä kuitenkaan usko valtaisaan senioriasuntobuumiin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Suuri osa vanhuksista haluaa pysytellä pientaloalueella puuhastellen omiaan. Ihan erilaiseen ympäristöön sopeutuminen ei ole kaikille helppoa.