Kouluterveydenhoitoon ollaan tuomassa uusia tuulia Vantaan mallin mukaan. Masennuksen ennaltaehkäisyyn Yhdysvalloissa kehitettyjä selviytymis- ja stressinhallintakursseja nuorille on kokeiltu ensimmäistä kertaa Suomessa, sanoo ryhmäpsykoterapeutti, erikoissairaanhoitaja Riitta Pelkonen Vantaan sateenvarjoprojektista.
Perusopetuksessa on kaikkiaan 194 000 nuorta, joista 15--25 prosenttia kärsii sellaisista mielenterveyteen liittyvistä oireista, joita voitaisi hoidolla helpottaa. Monet nuoret tuntevat epämääräistä pahanolon tunnetta, koulu ei oikein suju ja poissaolot lisääntyvät. Nämä ongelmat tulevat esiin nykyisin käytössä olevilla masennusseuloissa.
-- Stressinhallintakurssit ovat periaatteessa vain halua jakaa sitä tietoa nuorille, jonka me aikuisina olemme oppineet. Näin heitä autetaan jäsentämään paremmin omia ajatuksiaan ja toimintaansa, sanoo Pelkonen.
Mitä varhemmin masennuksen hoito aloitetaan, sitä parempi on ennuste. Tavoitteena on saada oireista ote jo ennen kuin ne ovat kunnolla edes puhjenneet. Kun oireet näkyvät, ollaan Pelkosen mukaan jo myöhässä. Erikoissairaanhoidon pitkien jonotusaikojen vuoksi nuoren motivaatio hoitoon usein laskee, vaikka oireet eivät häviäisikään.
Stressinhallintakurssin teho masennuksen ennaltaehkäisyssä on tieteellisesti arvioitu. Tarkoituksena on kehittää siitä uudenlainen työkalu kouluterveydenhoitajille, jotka ovat tähän asti keskittyneet pääasiassa somaattisten sairauksien hoitoon.
Kokemus koko maan hyödyksi
Suomessa on aloitettu sosiaali- ja terveysministeriön tuella viimeisten neljän vuoden aikana yli sata mielenterveys- ja päihdepalvelujen parantamiseen tähtäävää hanketta eri puolilla Suomea. Niistä saatujen kokemusten pohjalta valmistellaan nyt valtakunnallista päihde- ja mielenterveysstrategiaa koko maan hyödyksi.
Suurimmat hankkeet ovat meneillään Vantaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa. Vantaalla on saatu hyviä kokemuksia stressinhallintakurssien lisäksi myös depressiohoitajan työstä. Depressiohoitaja ryhtyy työhön, kun terveyskeskuslääkäri tunnistaa potilaassaan esimerkiksi masennuksen tai työuupumuksen merkkejä. Hoitaja tapaa potilaansa 4--6 kertaa seuraten toipumista ja lääkityksen tehoa.
Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdehankkeessa on saatu jo kolmasosa alueen kunnista uudistamaan omat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmansa. Alueen 56 kunnassa pyritään muun muassa helpottamaan mielenterveyspotilaiden paluuta työelämään ja alentamaan myös kynnystä ensimmäiseen työpaikkaan, kertoo projektijohtaja Matti Kaivosoja.
Pohjanmaalla on kehitetty myös mielenterveyden ensiapukoulutusta yhteistyössä Mielenterveysseuran kanssa. Vuoden kuluttua Pohjanmaalla pitäisi olla jo satakunta ihmistä, jotka pystyvät järjestämään tämän alan ensiapukurssin.
-- Usein työpaikoilla pohditaan, uskalletaanko mielenterveysasioita ottaa puheeksi, sanoo Kaivosoja. Tieto vähentää leimaavia asenteita, ja Kaivosoja suositteleekin, että työnantajat hankkisivat tällaisia kursseja esimiehille.
Lapissa on keskitytty muun muassa etäpalvelujen hyödyntämiseen, hoitoketjujen parantamiseen sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen turvaamiseen asuinpaikasta riippumatta.