Asiakas voisi jatkossa valita tiettyjä peruspalveluja tarjoavan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja ilmoittautua asiakkaaksi siihen, suosittelee sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä. Jos sosiaali- ja terveyskeskus on arvioinut asiakkaan tarvitsevan muita valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita, asiakas voisi valita niistä. Tässä kaksiportaisessa mallissa peruspalveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus toimisi "portinvartijana" muihin valinnanvapauden piirissä oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
- Suomennan portinvartijamallin niin, että on kyse lähetekäytännöstä, tai ainakin hyvin lähellä nykyistä lähetekäytäntöä olevasta mallista, katsoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.
Ryhmän ehdottamassa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Oli toimija mikä tahansa näistä kolmesta, sen tulisi kuitenkin olla julkisesti määriteltyä ja rahoitettua. Työryhmän mukaan asiakas sitoutuisi jatkossa valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen vähintään puolen vuoden ajaksi.
- Keskeisin ominaisuus on se, että palvelumaksut ovat samoja, oli palveluntuottaja yksityinen, julkinen tai kolmannen sektorin toimija, sanoi selvityshenkilöryhmää johtanut professori Mats Brommels tiedotustilaisuudessa.
Brommelsin johtama ryhmä luovutti loppuraporttinsa asiakkaan valinnanvapaudesta osana sote-uudistusta perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) tänään.
Valinnanvapaus vain osin sosiaalipalveluihin
Ryhmä suosittelee, että valinnanvapaus ulotettaisiin sosiaalipalveluihin vain asteittain. Tätä perustellaan sillä, että sosiaalipalveluita koskevaa tietoa ei ole riittävästi ja monet sosiaalipalvelut edellyttävät runsaasti viranomaispäätöksiä.
Rehula mainitsee myös, että joillakin oma jaksaminen ei mahdollista valintoja. Ministerin mukaan tämä on yksi uudistuksen osa, jossa on vielä paljon töitä jäljellä.
- On paljon moniongelmaisia ihmisiä, joiden valinnanvapausmalli tulee olemaan vielä pitkän työn ja valmistelun takana, Rehula sanoo.
Selvitysryhmä ehdottamassa mallissa valtion rahoitus maakunnille perustuisi pääsääntöisesti kiinteään korvaukseen, joka riippuisi väestön määrästä ja tarpeista. Maakunnat taas maksaisivat asiakasmäärästä riippuvan kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille. Näin ryhmän mukaan raha seuraisi asiakasta ja tuottajat kilpailisivat laadulla. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamiseksi ryhmä ehdottaa lisäksi, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaus poistettaisiin ja vastaava summa sijoitettaisiin suoraan maakuntien pussiin.
Selvityshenkilöiden mukaan työterveyshuolto ei kuulu laajan valinnanvapauden piiriin, koska siitä on säädetty erillislaki.
Hallituksen on tarkoitus linjata valinnanvapautta kesäkuun aikana.