"Yhteiskunnan riippuvaisuus sähköstä on kasvanut niin, että vuorokausien sähkökatkot ovat kohtuuttomia asiakkaille", katsoo kauppa- ja teollisuusministeriön nimittämä selvitysmies, ylijohtaja Jarl Forstén VTT:stä.
Forsténin selvitys julkistettiin tiistaina Helsingissä.
1 600 suomalaista kotitaloutta oli yli viisi vuorokautta sähköttä viime vuoden marraskuussa. Pyry- ja Janika -myrskyt kaatoivat alkutalvesta voimalinjoille yli 90 000 puuta ja aiheuttivat yli 800 000 kotitalouden pimenemisen.
Forstén muistuttaa, että sähkökatkoja joudutaan sietämään, sillä täysin toimintavarmaksi suunniteltu tekniikka tulisi liian kalliiksi. Hän ehdottaa, että sähkökatkot pyrittäisiin suunnittelussa lyhentämään kuuteen tuntiin. Ehdottomaksi korvausrajaksi hän ehdottaa 12:ta tuntia.
Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi marraskuun lopussa Forsténia selvittämään sähkön jakeluverkon haltijoiden varautumista myrskyihin ja muihin poikkeuksellisiin luonnonoloihin. Selvitysmies tutki myös käyttäjien oikeuksia ja velvollisuuksia nykyisessä sähkömarkkinajärjestelmässä.
Nykyinen sähkömarkkinalaki puhuu myös korvauksista: toisaalta huonosta sähkönlaadusta tai sähkön puutteesta johtuvasta hinnanalennuksesta ja toisaalta suorasta vahingonkorvauksesta, jos virhe johtuu jakeluverkon omistajasta. Forsténin esitykset tulisivat näitten lisäksi.
Esitykset menevät työryhmän käsittelyyn, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa piakkoin. Työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi ensi syksyyn mennessä.
Selvitysmies ehdottaa, että jos sähkökatko kestää 12 tuntia mutta alle vuorokauden, asiakkaan saama korvaus olisi 20 prosenttia vuoden verkkopalvelumaksusta.
Jos sähkökatko kestäisi 1–2 vuorokautta, olisi korvaus vastaavasti 40 prosenttia. Jos keskeytys on 3–5 vuorokautta, tulisi korvaukseksi 100 prosenttia vuoden verkkopalvelumaksusta, ja yli 5 vuorokaudesta 250 prosenttia maksusta.
"Kun korvaukset tulevat vastaan, yritykset joutuvat panostamaan siihen, että keskeytykset eivät olisi kovin pitkiä", Forstén perustelee.
Energialan keskusliiton Finergyn toimialajohtaja Markku Jalonen pitää esitettyjä korvauksia aika kovina. Hän arveleekin niiden olevan vain esimerkinomaisia.
Jalosen mielestä nyt ollaan luomassa päällekkäistä järjestelmää, sillä jo olemassa olevan sähkömarkkinalain perusteella maksetaan korvauksia silloin, kun sähkön toimituksessa on virhe. Ehdotetuista korvauksista tulisi siten automaattinen korvaus vielä nykyisen käytännön päälle.
Selvitysmies kehottaa jakeluverkonhaltijoita tekemään varautumissuunnitelman laajojakin häiriöitä varten. Myös tiedottamiseen on satsattava enemmän. Varsinkin paikallisradioiden merkitys on huomattava, kun levitetään alueellisesti tietoa vahinkojen suuruudesta.
Verkon alueella olevat erityiskohteet kuten sairaalat ja vesilaitokset tulee kartoittaa etukäteen, ja niiden sähkökatkot olisi pidettävä mahdollisimman lyhyinä. Verkonhaltijan tulee varautumissuunnitelmaa tehdessään olla yhteydessä pelastusviranomaisiin.
Selvitysmiehen mielestä sähkönkäyttäjänkin on arvioitava, kuinka riippuvainen hän on sähköstä ja millaisia vahinkoja syntyy, jos sähkön saanti keskeytyy esimerkiksi 12 tunniksi.
Kuluttaja-asiakkailla arviointivelvollisuus on lievempi kuin esimerkiksi maataloustuottajilla ja yrityksillä. Jos keskeytymätön sähkön saanti on kriittinen tekijä tuotannolle tai turvallisuudelle, tulee näiden tahojen, esimerkiksi maataloustuottajien ja yritysten, varautua sähkönjakelun keskeytyksiin.
Forstén muistuttaa, että varavoimakoneiden hankintaan saa rahoitustukea maatilatalouden kehittämisrahastosta, jos varavoimakone hankitaan kotieläintalouden jatkuvuuden turvaamiseksi.
