UIkopoliittisen vallan poistaminen presidentiltä on selvästi paras ratkaisu ulkopoliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistamiseksi. Näin katsoo valtio-opin professori Tapio Raunio oikeusministeriölle laatimassaan selvityksessä nykymallin toimivuudesta.
Raunion mukaan ulkopoliittisen johtajuuden siirtäminen hallitukselle kansanvaltaistaisi ja yhtenäistäisi Suomen Eurooppa-politiikkaa ja ulkosuhteiden hoitoa. Toimivaltakiistoilta ja mahdollisten näkemyserojen aiheuttamilta hankaluuksilta vältyttäisiin. Myös nopeampi reagointi maailman tapahtumiin tulisi mahdolliseksi, kun asioita ei tarvitsisi koordinoida presidentin ja pääministerin kesken.
Uudistus normalisoisi samalla ulkopolitiikan muihin politiikan lohkoihin rinnastettavaksi alaksi. Puolueet eivät enää voisi piiloutua presidentin tai yhteistoimintalausekkeen selän taakse. Vastuu ulkopolitiikasta pitäisi kantaa selkeämmin, ja vaaleissa olisi tarjottava kansalaisille vaihtoehtoja.
Riitojen ratkaisu ei riitä
Pelkkä EU-asioiden rajaaminen kokonaan valtioneuvostolle kuuluviksi ei Raunion mielestä riitä. Ongelmaksi jäisi edelleen Eurooppa-politiikan ja muun ulkopolitiikan välinen rajanveto, joka on käymässä muutenkin yhä vaikeammaksi.
Ratkaisuksi ei Raunion mukaan riitä myöskään se, että perustuslakiin lisättäisiin säännös siitä, kumman kanta voittaa riitatilanteessa, presidentin vai hallituksen.
Riitojenratkaisumenettely selventäisi kyllä vallanjakoa, mutta toisi samalla jännitteitä yhteisjohtajuuteen. Heikomman osapuolen motivaatio rakentavaan päätöksentekoon laskisi, jos tiedossa olisi, että oma kanta tulee kuitenkin riitatilanteessa jyrätyksi.
Presidentti tai hallitus saattaisi pyrkiä vaikuttamaan toisen osapuolen kannanmuodostukseen vähemmän rakentavasti julkisuuden kautta.
Raunion raportti kuuluu erillisselvityksiin, joita oikeusministeriö on tilannut perustuslain toimivuuden arvioinnin pohjatöiksi. Uudistustarpeita ryhdytään pohtimaan syksyllä parlamentaarisessa työryhmässä.