Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen on näinä aikoina kiireinen mies. Vierailupyyntöjä muun muassa maakunnallisilta ja alueellisilta organisaatioilta sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksilta on suorastaan vyörynyt etenkin sitten viime syksyn, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö asetti hänet selvittämään koko maan edellytyksiä hyötyä teknologia- ja osaamisrahoituksesta.
"Joka päivä tulee esimerkiksi sähköpostitse tavattoman paljon erilaisia ehdotuksia sekä kuulemispyyntöjä", Keski-Pohjamaan-matkalta tavoitettu maaherra myöntää - ja tiivistää työskentelyaikataulunsa: "Kuulemisen pitkä juoksu on yhä kesken, mutta tekstiä on tuotettu jo paljon. Jos mitään kummempaa ei satu, on työ kansissa 29. helmikuuta."
Miten paljon selvitysmies pystyy ottamaan huomioon alueelliset vaatimukset ilman, että se katsotaan "kotiinpäin vetämiseksi"?
"Pelisääntöjen täytyy tietyllä tavoin olla samanlaiset koko maassa, mutta selvitysmies voi tehdä toki ehdotuksia myös siitä, mitä alueellisia painotuksia eri puolilla maata tarvitaan. Selvityksessä tulee varmasti ehdotuksia siitä, että monen pääkaupunkiseudulle keskittyneen organisaation toiminta voisi olla tehokkaampaa ja mielekkäämpää hajautettuna. Esimerkiksi (teknologian kehittämiskeskus) Tekesin ja VTT:n toimintarakennetta tullaan varmasti pohtimaan."
Selvitysmies Siuruainen huomauttaa esimerkiksi Oulun osalla korostetun jatkuvasti sitä, että Oulun pitää olla vahva teknologiakeskus. Tämä taas edellyttää hänen mukaansa VTT:n ja Tekesin tai TE-keskuksen teknologiayksikön kaltaisten "taustatoimintojen" vahvistamista lähinnä joko henkilöstöllä tai rahalla.
Valtiosihteeri Risto Volasen johtaman työryhmän valtion toimintojen alueellistamisen listauksista nousi aiemmin tässä kuussa kohua. Se ei ole kuitenkaan häirinnyt maaherra Siuruaisen työrauhaa. "Mielestäni on ihan hyvä, että keskustellaan konkretiasta. Tämä on iso prosessi, josta pitää käydä keskustelua monella tasolla."
Siuruaisen itsensä silmiin on selvitystyön aikana pistänyt paljonkin sellaista, mikä ei ole kohdallaan - esimerkkejä löytyy hänen mukaansa jo perus-, mutta myös myöhemmästä ammatillisesta tai muusta koulutuksesta.
Siuruaisen mukaan esimerkiksi opettajien kouluttajat ovat viestineet huoltaan siitä, onko nykyopettajilla riittävästi tietoa ja osaamista yrittäjyyden edistämiseksi. Häntä itseään mietityttää myös se, onko koko "asennemaailma ylipäätään kunnossa".