Juhani Salonius ratkoi työmarkkinoiden ristiriitoja valtakunnansovittelijana vuodet 1997–2009. Sitä ennen hän työskenteli työnantaleirissä johtajana.
Monissa vesissä karaistunut Salonius kertoi Lännen Medialle maanantaina, että hallituksen nimittämänä yhteiskuntasopimuksen selvitysmiehenä hän on tilanteessa, jolle ei löydy vertailukohtaa Suomen poliittisesta lähihistoriasta.
– Tehtävä on poikkeuksellinen, koska rakennelma ja asetelma ovat täysin poikkeuksellisia. Ei ole kysymys vanhanaikaisista neuvotteluista, esimerkiksi tupo-neuvotteluista, vaan tässä on hyvin toisenlainen, kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, Salonius arvioi Kesärannassa.
Minkälainen on tilanne, jossa palkansaajien edustajat kokevat lähtevänsä neuvotteluihin altavastaajina?
– Kun kysymys on kustannusten leikkaamisesta, se on luonteeltaan asia, joka on hankalasti tehtävissä kirkko keskelle kylää -ratkaisuksi, minkä työnantajapuoli myöskin täällä toi esille, Salonius totesi.
Ensimmäiseksi Salonius aikoo laatia järjestöjen kanssa asialistan, jota neuvottelijat alkavat hänen johdollaan työstää konkreettiseksi esitykseksi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi neuvottelupainetta roimasti julkistamalla valtiovarainministeriön arvion siitä, miten hallituksen kaavailemat 1,5 miljardin euron lisäsäästöt ja veronkorotukset kohdistuvat eri väestöryhmiin.
Hallitus aikoo toteuttaa toimenpiteet, jos sen tavoittelemaa yhteiskuntasopimusta ei synny.
Toimista 34 prosenttia kirpaisisi työllisiä eli palkansaajia ja 20 prosenttia eläkeläisiä ja ikääntyneitä. 13 prosenttia talouden lisäkiristyksestä kohdistuisi yrityksiin ja 11 prosenttia lapsiperheisiin. Kymmenen prosenttia toimista vaikuttaisi työttömien asemaan ja sosiaaliturvaan.
Saloniuksella on edessään hikiset 19 päivää, sillä työmarkkinajärjestöjen hallintoelimien pitäisi hyväksyä neuvottelutulos viimeistään perjantaina 21. elokuuta.