Lehtijakelun tulevaisuutta selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen pitää välttämättömänä, että sanoma- ja aikakauslehtien jakelua haja-asutusalueilla varaudutaan tukemaan valtion varoista. Uusi tuki kuitenkin otettaisiin käyttöön vasta, jos jakelukustannusten havaitaan kasvavan kohtuuttomiksi.
– Tietoyhteiskunta ei ole vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan, sellaisessa vaiheessa, että verkkolehti voisi jokaisen suomalaisen elämässä korvata perinteisen paperille painetun lehden, Pursiainen painottaa.
Hänen mukaansa jakelutukea tarvitaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus ja lehdistön monipuolisuus.
– Hallituksen tavoitteena on, että kaikki mahdollinen siirretään internetiin. On kuitenkin tärkeätä havaita, että se ei oikeuta lopettamaan nykyisiä palveluja. Verkkoyhteys on Suomessa vain 72 prosentissa kodeista.
Pursiainen luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.) keskiviikkona.
– Tämä on erinomainen välinepakki sanomalehtien jakelun turvaamiseksi. Mutta me emme päätä näistä asioista yksin, kansallisesti. Jos EU sanoo että ei käy, sen mukaan toimitaan, Lindén linjaa.
Viestintäministeri arvioi keskiviikkona, että suomalaiset haluavat edelleen sanomalehtensä paperisena.
– Toivottavasti ei sellaiseen tilanteeseen ajauduta, että lehtiä on saatavilla vain sähköisinä.
Ehtona lehden sama tilaushinta koko maassa
Pursiainen ehdottaa, että valtion tuki sanoma- ja aikakauslehtien jakeluun haja-asutusalueille olisi 26 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen ehtona olisi, että saaja eli kustantaja sitoutuu toimittamaan tuetun lehden kaikkialle Suomeen samalla tilaushinnalla. Lisäksi kustantajan tulisi osallistua aktiivisesti lehtien sähköisen jakelun kehittämiseen.
Selvitysmies otti kantaa myös siihen, että lehtien jakelu ei ole arvonlisäveron piirissä. Pursiaisen mukaan on painavia perusteita sille, että verotus pysyy entisellään.
– Vaikka lehtien arvonlisäverokohtelu ei ole tasapuolista muuta mediaa kohtaan, järjestelmän purkaminen johtaisi hyvin todennäköisesti lehdistön kuihtumiseen ja sananvapautta kaventaviin lehtikuolemiin.
Kansliapäällikkö muistuttaa, että lehdistöllä on Suomessa poikkeuksellisen vahva merkitys.
– Suomalaiset ovat lehdenlukijakansa, ja meillä lehdistä 90 prosenttia saadaan kannettuina kotiin.
”Hallituksen käsittelyyn ennen juhannusta”
Viestintäministeri Lindén haluaa, että lehtijakelun turvaamiseksi ehdotetut toimet etenevät käsi kädessä postilain uudistamisen kanssa. Näin siitä huolimatta, että lehtijakelu ei kuulu postilain piiriin.
– Postilakiehdotus edistää toteutuessaan myös lehtijakelun kustannustehokkuutta. Ajatuksena on, että molemmat esitykset saataisiin hallituksen iltakoulun käsittelyyn ennen juhannusta.
Pursiainen ehdottaa ”työkalupakissaan” myös jatkoselvitystä siitä, tulisiko laajakaistan yleispalvelunopeus nostaa kahteen megabittiin sekunnissa. Näin kansalaisille voitaisiin tarjota sähköisiä lehtiä kuluttajaystävällisesti.
Pursiainen niin ikään esittää, että Itellan perustoiminnot yhtiöitetään niin, että ne erotetaan informaatio- ja logistiikkapalveluja tarjoavista Itellan osista. Peruspostipalveluja ja lehdenjakelua hoitava yhtiö tulisi selvityksen mukaan säilyttää valtion omistuksessa.