Selvitysmies Harri Hietala ehdottaa, että paikallista sopimista tulee lisätä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työpaikat voivat sopia nykyistä vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta.
Hietala luovutti ehdotuksensa työpaikkojen paikallisesta sopimisesta tänään oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.).
Selvitysmies ehdottaa, että myös järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuuksia sopia paikallisesti laajennetaan. Nykyisin järjestäytymätön yritys ei voi tietyissä tilanteissa hyödyntää työehtosopimusten lakia väljempiä määräyksiä.
Selvityksessä esitetään myös, että työajan liukumaa korotetaan ja työaikapankki tehdään lailla mahdolliseksi. Ehdotuksessa myös sanotaan, että paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
Myös henkilöstön asemaa pitää selvitysmiehen mukaan vahvistaa.
- Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, ehdotuksessa sanotaan.
Hietala arvioi, että paikallisen sopimisen lisääminen on helpointa toteuttaa siten, että työehtosopimusten osapuolet neuvottelisivat sen mahdollistamisesta. Jos tässä ei onnistuta, paikallista sopimista pitäisi edistää muuttamalla lainsäädäntöä.
Seuraavaksi esitys siirtyy hallituksen arvioitavaksi ja se päättää jatkovalmisteluista.
Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista.
SDP:n Rinne: Selvitys avaa mahdollisuuden yleissitovuuden romuttamiselle
Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne katsoo, että selvitys paikallisen sopimisen lisäämisestä avaa mahdollisuuden työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamiselle.
Rinne sanoo blogissaan selvitysmiehen ajattelun lähtevän siitä, että ammattijärjestöt ja työnantajajärjestöt sopisivat yhdessä mahdollisuudesta alittaa työn vähimmäisehdot paikallisella tasolla.
- Jos sopimusta ei syntyisi, lainsäädäntö synnyttäisi vastaavan oikeuden yritystasolle. Kyseinen lauseke avaa mahdollisuuden työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamiselle, Rinne tulkitsee.
Hänen mukaansa hallituksen pitäisi nyt tehdä selväksi, miten se suhtautuu työehtosopimusten asettamaan vähimmäistasoon.
- Suomessa ei ole minimipalkkaa laissa, joten vähimmäistasosta luopuminen voi olla portti suomalaisille halpatyömarkkinoille, Rinne sanoo.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK pelkää myös, että selvitysmiehen ehdotukset paikallisen sopimisen laajentamisesta uhkaavat johtaa palkka-aleen.
SAK:n mielestä uhka palkka-alesta on todellinen, jos paikallista sopimista laajennetaan pakolla. Työehdoista tehtäisiin tällöin osa hintakilpailua, joka johtaisi "palkkadumppaukseen" ja palkansaajan turvan rapautumiseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto pitää Hietalan ehdotuksia paikallisen sopimisen laajentamisesta askeleena oikeaan suuntaan. EK:n mukaan esityksen olisi kuitenkin pitänyt olla selvästi rohkeampi.
EK pitää mahdottomana ymmärtää, miksi selvitysmies esittää työntekijöiden edustusta yritysten hallintoon.