Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vetää oikeista naruista nimittämällä selvitysmiehet tutkimaan alueiden yrittämisen mahdollisuuksia ja valtion omistajapolitiikkaa.
Koko Suomelle elintärkeä on kysymys, kuinka saadaan herätetyksi eri puolilla maata uinuva tietoisuus yrittämisen mahdollisuuksista. Tähän suureen pulmaan kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kiinnitti huomiota Kalevan haastattelussa. Ratkaisematon kysymys se ei voi olla.
Yrittäjyyden mahdollisuuksista on eläviä, vakuuttavia todisteita. Sen havaitsemiseen ei tarvitse muuta kuin käydä pohjoispohjalaisessa Sievin kunnassa. Siellä ei voi edes väittää, että monella eri alalla toimivat yritykset olisivat vieressä sijaitsevan yliopiston ansiota. Niinhän usein sanotaan Oulun seudun yrityksistä. Osin se tietysti pitää paikkansakin, mutta myös Oulun seudulla on yrityksiä, joiden liikkeelle lähtö on ollut vain hyvän idean ja joskus rämäpäisenkin uskalluksen varassa.
Rohkaisevaa on, että ministeri Pekkarinen tiedostaa eri puolilla Suomea olevan, herättämistä odottavan tietoisuuden yrittämiseen liittyvästä osaamisesta. Kauppa- ja teollisuusministeri aikookin asettaa jo lähiviikkoina selvitysmiehen, jonka tehtäväksi tulee etsiä keinoja yritysten kysynnän ja keskitetyn avuntarjonnan kohtaamiseksi alueilla. Sen verran Pekkarinen suostuu henkilöstäkin sanomaan, että hänet on jo käytännössä valittu ja varsinkin oululaiset tuntevat hänet hyvin. Paikallaan onkin, että selvitysmies tulee muualta kuin pääkaupungin keskusvirastoista.
Selvitysmiehen ei ole tarkoitus jäädä pitkiksi ajoiksi jahkailemaan. Häneltä odotetaan raporttia rivakasti, jo tämän vuoden puolella. Pekkariselta on hyvä veto myös se, että hän asettaa selvitysmiehen linjoittamaan viime aikoina poukkoillutta valtion omistajapolitiikkaa. Selvitys on tuiki tarpeen sen jälkeen mitä on nähty Sonerassa ja VR:ssä.
Osaaminen ja ennakkoluulottomuus on nyt aloittaville yritykselle vielä tärkeämpää kuin aikaisemmin. EU:n laajetessa esimerkiksi Baltiaan hintakilpailu kiristyy monilla aloilla. On vain tehtävä tehtävä markkinoille kelpaavia tuotteita niin, että jää myös riittävä kate. Kun pohjoisessa tuotetaan esimerkiksi jaloterästä, sen jatkojalostus tarjoaa moniakin mahdollisuuksia.
Koulutetut nuoret ovat varsinkin Pohjois-Suomessa edelleen voimavara, jota yrityksille ei samassa mitassa ole tarjolla kaikkialla. Nokkelimmat yrittäjät ehtivät napsia heidät palvelukseensa, kun sijoittavat tuotantoa näille alueille.
Usein Ouluun monistakin painavista syistä kaivattu Tekesin yksikkö on nyt perusteellisemmassa puntaroinnissa kuin aikoihin. Mikäli uusi kauppa- ja teollisuusministeri hoitaa ilmeisen vakavasti pohtimansa asian päätökseen, pohjoispohjalaisilla on syytä uskoa vakuutteluihin, että täkäläisen ministerin puuttuminen hallituksesta ei sittenkään ole kovin dramaattinen puute. Näinhän päähallituspuolueen taholta on hätkähdyttävien valintojen jälkeen sanottu.
Jos Oulun ratkaisu tehdään selvitysmiehen työn ulkopuolella, päätös voitaisiin saada aikaan jo syksyllä, Pekkarinen arvioi. Ratkaisu antaisikin uutta uskoa juuri tässä hitaan kasvun tilanteessa, työttömyyden jyllätessä edelleen pohjoisessa.
Seudullisia pisteitä yrittäjien palvelemiseksi ollaan parhaillaan perustamassa eri puolille Suomea 50 eri kohteeseen. Lopullinen määrä saattaa olla jopa 70. Tärkeämpää kuin tarkka lukumäärä on se, että palvelupisteet pystyvät antamaan yrittäjille sitä tukea, jota toiminta suurten keskusten ulkopuolella toimiminen edellyttää.