Vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa, ja tuomiota kovennetaan vihamotiivin perusteella harvoin. Tieto selviää tuoreesta Poliisiammattikorkeakoulun (POLAMK) selvityksestä. Raportti julkaistaan osana oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan hanketta, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.
Selvityksessä on seurattu vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja edelleen käräjäoikeuteen. Selvityksessä tarkasteltiin, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa, miten tieto mahdollisesta vihamotiivista välittyy poliisilta syyttäjälle ja miten se vaikuttaa tuomioon.
Viharikoksella tarkoitetaan selvityksessä mitä tahansa vihamotiivista tehtyä rikosta, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan.