Kirkko: Oulun tuo­mio­ro­vas­ti Satu Saa­ri­nen: Samaa su­ku­puol­ta olevien vih­ki­mi­sen aika on nyt

Vanhat kuvat: Nuo­ri­so­muo­ti innosti 2010-lu­vun Oulussa

Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Tilaajille

Sel­vi­tys: vi­ha­ri­kos­ten tun­nis­ta­mi­ses­sa ja tuo­mioi­den pe­rus­te­lus­sa puut­tei­ta

Vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa, ja tuomiota kovennetaan vihamotiivin perusteella harvoin. Tieto selviää tuoreesta Poliisiammattikorkeakoulun (POLAMK) selvityksestä. Raportti julkaistaan osana oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan hanketta, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.

Selvityksessä on seurattu vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja edelleen käräjäoikeuteen.  Selvityksessä tarkasteltiin, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa, miten tieto mahdollisesta vihamotiivista välittyy poliisilta syyttäjälle ja miten se vaikuttaa tuomioon.

Viharikoksella tarkoitetaan selvityksessä mitä tahansa vihamotiivista tehtyä rikosta, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Ominaisuus voi liittyä esimerkiksi etniseen tai kansalliseen taustaan, uskonnolliseen vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.

Raportin mukaan poliisin tietoon tuli 1 165 viharikosepäilyä vuonna 2017, joista syyteharkintaan lähetettiin 547.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.