Viestintäviraston harjoittaman teleyritysten talousvalvonnan toimivaltuuksia on lisättävä nykyisestä, jotta virasto voi hoitaa valvontatehtävänsä tehokkaasti, tuoreessa selvityksessä suositellaan. Viraston valtuudet valvoa teleyrityksiä huomattiin viiden muun EU-maan vertailussa selvästi vähäisimmiksi.
Europe Economics -konsulttiyritys vertasi Suomen valvontatilannetta Ruotsiin, Tanskaan, Irlantiin, Britanniaan ja Italiaan. Viestintäviraston resurssit talousvalvontaan todettiin vähäisiksi ja toimivaltuudet selvästi rajoitetummiksi vertailumaihin nähden. Erityisenä puutteena koettiin viraston mahdollisuudet puuttua teleyritysten toimintaan ja havaittuihin rikkomuksiin.
Huhti-heinäkuussa tehdyn selvityksen perusteella Viestintäviraston pitäisi muiden vertailumaiden viranomaistahojen tapaan voida määritellä säänneltyjen tuotteiden hintoja ja vaatia teleyritysten sisäisten siirtohintojen julkistamista. Nykyään kustannustiedot ovat liikesalaisuuksia.
Nykytilanteessa onkin selvityksen perusteella huomattavasti parannettavaa, Viestintäviraston talousvalvontapäällikkö Johanna Juusela myöntää.
"Esimerkiksi puuttumisessa hinnoitteluun, jota Suomessakin kyllä valvotaan, on hyvin rajoitettua se, mihin voidaan puuttua. Ennakolta ei tällä hetkellä mihinkään voida juuri puuttua, kun taas muissa maissa on paljon tätä kohtuullisen hintatason ennakkovalvontaa", Juusela sanoo.
Valitusprosessit vievät usein vuosia
Myös teleyritysten välisten riitojen ratkaisemiseen tarvittaisiin nykyistä nopeampia ja tehokkaampia ratkaisukeinoja. Nykyisen lain mukaan Viestintäviraston pitää tehdä teleyritysten riitatapauksissa päätös neljän kuukauden kuluessa. Riidat koskevat pääosin tukkuhintoja.
Myöhemmin mahdolliseen jatkokäsittelyyn ryhtyville tuomioistuimille käsittelymääräaikaa ei ole sen sijaan asetettu. Valituskäytäntöön kaivattaisiinkin selvityksen mukaan ainakin sellaista muutosta, että myöhempien oikeusasteiden käsittelyn ajan Viestintäviraston aiempaa ratkaisua pidettäisiin voimassa.
"Korkein hallinto-oikeus on muutamassa hinnoittelutapauksessa keskeyttänyt täytäntöönpanon ja todennut, että se voi tulla voimaan vasta, kun asia on tutkittu. Muissa maissa pääsääntö on se, että ratkaisut pysyvät voimassa valituksesta huolimatta nimenomaan siksi, että vuosia kestävän valitusprosessin jälkeen asia voi olla menettänyt merkityksensä tällaisella jatkuvasti kehittyvällä alalla", Juusela selvittää.
Esimerkkiä Tanskasta
Europe Economicsin mukaan Suomeen pitäisi perustaa Tanskan mallin mukainen erityinen valituslautakunta, jonka tehtävänä olisi käsitellä teleyritysten hinnoittelupäätöksiä koskevat valitukset kohtuuajassa.
Viestintäviraston pitäisi pystyä lisäksi rankaisemaan operaattoreita, jotka eivät noudata yleisiä säännöksiä, kuten esimerkiksi toimita sille määräajassa viraston pyytämiä tietoja.
Teleyritysten taloudellinen valvonta koetaan Suomessa erityisen haastavaksi myös siksi, että kiinteiden televerkkojen omistus on hajautunut lukuisille itsenäisille teleyrityksille.
"Suomen markkinarakenne on aika hankala siinä mielessä, että monissa muissa maissa on yksi ainoa valvottava telemonopoli. Meillä taas kiinteän verkon yrityksiä on yli 40", Juusela vertaa.
Viestintävirasto aikoo Juuselan mukaan selvittää, kuinka markkinoiden pirstaleisuudesta koituva haitta voitaisiin kääntää eduksi. Viraston toimivaltuuksiin voi sen sijaan puuttua vain eduskunta.