Hoitoalan sopu: Hoi­ta­jien palk­ka­so­pu otet­tiin tyy­ty­väi­si­nä vastaan myös Oulussa

Analyysi: Putin ottaa sel­kään­sä monella so­ta­rin­ta­mal­la

Luitko jo tämän: Lyly Rajalan rus­ka­ret­kien suosio pysyy vuo­des­ta toi­seen, nyt selviää miksi

Sel­vi­tys: Syr­jäy­ty­mi­nen ja vi­ha­pu­he luovat tur­vat­to­muut­ta – "Samat pal­ve­lut kai­kil­le" -metodi ei toimi

Vihapuheen vaikutusten arvioidaan kasvavan ja lisäävän väestöryhmien välisiä jännitteitäVihapuhe on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja sen...

Vihapuhe kohdistuu useimmiten maahanmuuttajiin, vammaisiin, kulttuurivähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Vihapuhe kohdistuu useimmiten maahanmuuttajiin, vammaisiin, kulttuurivähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Kuva: Eriika Ahopelto

Vihapuhe on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja sen vaikutusten uskotaan kasvavan edelleen viiden seuraavan vuoden aikana. Tämä ilmenee sisäministeriön tilaamasta selvityksestä, jossa arvioidaan turvallisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Selvityksen mukaan vihapuhe lisää jännitteitä väestöryhmien välillä. Samalla se muokkaa yleistä ilmapiiriä turvattomammaksi. Vihapuhe kohdistuu useimmiten maahanmuuttajiin, vammaisiin, kulttuurivähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

–  Erityisen herkästi vihapuheen ja rasismin kohteeksi joutuu useaan eri vähemmistöryhmään kuuluva, selvityksessä todetaan.

Selvityksessä tarkastellaan, miten turvallisuusuhkat ja turvattomuus näyttäytyvät eri väestöryhmien kohdalla ja miten turvallisuuden yhdenvertaisuutta voidaan parantaa.

–  Mekaanisesti ”samat palvelut kaikille” eivät tuota tasa-arvoista ja yhdenvertaista turvallisuutta.

Syrjäytyminen johtuu yhteiskunnan turvaverkon puutteista

Myös syrjäytyminen vaarantaa sen, että Suomi olisi yhtä turvallinen maa kaikille.

Syrjäytyminen johtuu selvityksen mukaan yhteiskunnan turvaverkon heikkenemisestä. Selvityksessä todetaan, että syrjäytyminen ja sen uhka koskee erityisesti köyhimpiä väestöryhmiä, kuten työelämän ulkopuolella olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pienituloisia vanhuksia.

Selvityksen mukaan syrjäytymisen on nähty synnyttävän rikollisuutta ja turvallisuuden tunteen heikkenemistä. Syrjäytyminen ja huono-osaisuus ovat myös tekijä radikalisoitumisessa ja poliittisten järjestelmien toiminnan ongelmissa.

Väkivalta on yhä sukupuolikysymys

Väkivalta on edelleen sukupuolisidonnaista. Miehet joutuvat naisia useammin henkirikoksen tai muun väkivallanteon kohteeksi. Mitä vakavammasta väkivallasta on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä uhrina on mies. Kuolemaan johtaneet rikokset ovat olleet suurelta osin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäistä väkivaltaa.

Naiset puolestaan kohtaavat väkivaltaa useimmiten parisuhteessa tai töissä.

–  Työtä väkivallan ehkäisemiseksi on kehitettävä sukupuolitietoisella työotteella, jossa tunnistetaan koko yhteiskunnassa vaikuttavien sukupuolittavien ajattelutapojen vaikutukset ja kyetään pureutumaan väkivaltaa aiheuttaviin syihin eri sukupuolten kannalta.

Selvitys "Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta" julkistetaan Helsingissä tänään.