Sisäasiainministeriön asetti Vantaan pommiräjähdyksen jälkeen työryhmän selvittämään lainsäädännön kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia rajoittaa teknisesti internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin levittämistä. Työryhmän mielestä asia pitäisi hoitaa ensisijassa koulutuksella, valistuksella ja tehokkaalla itsesäätelyllä.
15. marraskuuta asetetut työryhmän mielestä haitallisiin ilmiöihin puuttumisen rikosoikeudellisin keinoin tulisi olla viimekätinen keino.
Työryhmän mukaan itsesäätelystä hyvä esimerkki on suurten operaattoreiden yhdessä sopima netiketti (internetin käyttäytymissäännöt) ja sen huomioivat käyttösopimukset, jotka varaavat operaattorille oikeuden poistaa laiton tai haitallinen aineisto palvelimelta saatuaan sen olemassaolosta tiedon.
Koulutuksesta ja valistuksesta hyviä esimerkkejä ovat mm. DotSafe -projekti, jossa opettajille annetaan helppokäyttöisessä muodossa materiaalia opettamisen tueksi internetin vaaroista sekä tietoa käytännesäännöistä.
Nimettömänä esiintymisen tulee olla mahdollista
Työryhmän mukaan laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on jo nyt tuonut keinoja ja velvoitteita puuttua sisällöllisesti rikolliseen materiaaliin internetissä. Tämän lisäksi sananvapautta koskeva lakiuudistus tuonee mukanaan lisää sääntelyä, arvioi internet-työryhmä.
Työryhmän mielestä anonyymi ilmaisu ja liikkuminen internetissä tulee olla edelleenkin mahdollista, mutta taustalla tulee myös olla tietoisuus siitä, että väärinkäyttötapauksissa tekijä on jäljitettävissä.
Tästä syystä internetiin liittyvistä säännöksistä tulisi päästä myös kansainväliseen yhteisymmärrykseen. Internet-työryhmä pitääkin selvityksessään erityisen tärkeänä Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston piirissä tehtävää tietoverkkorikollisuutta ennalta estävää työtä.
Työryhmä toivoo, että Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen määräyksien voimaanpano saattaa suomalaisen lainsäädännön tasolle, jolla mahdollistettaisiin ainakin oikeudelliset keinot selvittää rikollisen materiaalin levittäjä kansallisissa tietojärjestelmissä.
Työryhmän mukaan pakkokeinolain uudistaminen antaa myös poliisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia puuttua tietoverkkorikollisuuteen.
Tunnistamistiedot on tallennettava
Erityisen kannatettavana työryhmä pitää sananvapauslain uudistusehdotuksessa mainitun verkkoviestin lähettäjää koskevien tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuutta.
Tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuus tietoturvaloukkausten selvittämisen turvaamiseksi olisi kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan tarpeen tehdä erillään sananvapauslain uudistamistyöstä, koska kyseessä ei sinänsä ole sananvapauden käyttämisestä.
Työryhmän mielestä tietojen säilyttämisvelvoitetta tulisikin arvioida myös tietoturvallisuuden toteutumisen kannalta, koska erilaiset tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset eivät varsinaisesti ole sananvapauslaissa tarkoitettuja verkkoviestejä.
Esimerkiksi perinteisessä tietomurrossa murtautuja ei lähetä minkäänlaista viestiä, joka olisi tarkoitettu julkisuuteen tai jonkun henkilön tietoon. Murtautujan tarkoitus onkin aiheuttaa tietoverkon kautta kohteeseen tekninen häiriö, jota kautta hän saa käyttöönsä uhrin tietokoneen tai tietojärjestelmän.
Työryhmän mielestä näiden rikosten menestyksellinen selvittäminen edellyttää, että otetuista yhteyksistä löytyy merkintä niistä palvelimista ym. laitteista, joiden kautta murtautuminen on tehty.
Työryhmän raportti löytyy kokonaisuudessaan internetistä!
Tilaa HighTech Forum -uutiskirje! Perjantaisin suoraan sähköpostiin lähetettävä HTF-uutiskirje sisältää linkit viikon tärkeimpiin oululaisiin, pohjoissuomalaisiin ja kansainvälisiin tietotekniikkauutisiin.