Poronhoito ei ole ainoa syy laidunmaiden tilan heikkenemiseen, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuore selvitys. RKTL:n mukaan jäkäliköt ja luppolaitumet ovat pirstoutuneet metsätalouden vaikutuksesta ja korvautuneet hakkuualueilla, taimikoilla ja nuorilla metsillä.
Kaamasen porontutkimusaseman tutkija Jouko Kumpula sanoo, että myös teiden ja reittien sekä asutuksen ja kaivostoiminnan laajeneminen paliskuntien alueilla on pienentänyt yhtenäisiä laidunalueita.
Selvitys tukee porotalouden jo vuosia esille tuomaa huolta siitä, että muut elinkeinot ja varsinkin metsätalous kaventavat porolaitumia. RKTL tutki vuosina 2005--2006 uudella inventointimenetelmällä seitsemän Keski-Lapin paliskunnan porolaidunalueita. Kymmenen viime vuoden aikana jäkälälaidunten kunto oli heikentynyt neljässä ja pysynyt ennallaan kolmessa paliskunnassa.
Lähes kaikissa paliskunnissa talvilaidunten jäkälämäärä oli kesälaitumia parempi. Kumpulan mukaan laidunten hyvässä kunnossa pitäminen vaatisi paliskunnilta toimivaa laidunkiertojärjestelmää.
-- Talvilaidunalueita tulisi käyttää vain talvisin ja poromäärät pitäisi mitoittaa laidunten ravintomäärään, Kumpula lisää.
Kuitenkin juuri laidunkierrossa poronhoito joutuu usein huomioimaan muut maankäyttömuodot. Esimerkiksi matkailualueiden latu- ja moottorikelkkareitit voivat haitata porojen siirtymistä laitumelta toiselle.
RKTL uskoo, että uusi porolaidunten inventointimenetelmä antaa jatkossakin entistä tarkempia tietoja laidunmaiden tilasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa luonnonvarojen kestävää käyttöä.