Vuoden 2002 tietojen mukaan läänin kirjastopalvelujen saatavuus ei enää supistunut kiinteän kirjastoverkon osalta. Palvelupaikkoja oli 107. Kahden kirjastoauton lakkauttaminen heikensi haja-asutusalueiden palveluja 171 autopysäkillä. Myös aukioloajat supistuivat pienentyneen henkilöstömäärän takia.
Kirjastojen aineistohankinta vähentyi edellisestä vuodesta. Lukemisen edistämisen kannalta erityisesti vuotuista kirjahankintaa tulisi lisätä mm. 1990-luvulla syntyneiden aukkojen takia.
Vuotuisten aineistohankintojen turvaaminen olisi erikoisen tärkeää Pohjois-Suomessa, jossa kunnat ja niiden kirjastot ovat pienehköjä, kirjastojen väliset etäisyydet pitkät ja kirjastopalvelut yleensä kaukana. Toimintakulut asukasta kohti nousevat tällöin keskimääräistä korkeammiksi.
Läänin kunnat käyttivät keskimäärin 44,50 euroa/asukas kirjastomenoihinsa kuntakohtaisen vaihtelun ollessa huomattavia aina 72 eurosta (Merijärvi) 29 euroon asukas (Oulunsalo).
Laajemman valikoiman tarjoamiseksi tilaaminen naapurikunnista on yleistynyt. Tämä on mahdollista, kun tiedot eri kirjastojen aineistoista saadaan suoraan verkosta ja kuljetusjärjestelyt toimimaan. Läänin yleisten kirjastojen teknologian käyttöönotto onkin hoidettu hyvin.
Aineistotietokantojen saatavuustiedot on saatu keskinäiseen verkkokäyttöön. Läänin kuntien kirjastoista 84 prosenttia kuuluu ylikunnallisiin kirjastojen yhteistyöverkkoihin, kun Tyrnävä ja Lumijoki liittyvät lähiaikoina Oulun ympäristökirjastojen yhteiseen Outi-verkkoon (12 kuntaa).
Joissakin yhteistyöverkoissa täydennysaineisto liikkuu kuljetuspalvelujen avulla sujuvasti viikoittain. Kirjastojen tarjoamat verkkopalvelut ovat myös monipuolistuneet ja osoittavat 3.6 www-käyntiä asiakasta kohden.
Kirjastopalvelujen tavoitteena on parantaa mm. lukutaitoa, tiedonhankintataitoja, opiskelua ja ne ovat myös väylä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä toteuttamiseen. Läänin asukkailla on ollut kirjastopalvelujen käyttöön muun muassalisääntyneen opiskelun takia keskimääräistä enemmän tarvetta, jota osoittavat edelleen kasvavat lainaus- ja käyntiluvut.
Kokonaislainaus kasvoi peräti lainalla läänin asukasta kohti ollen 24.5 lainaa asiakasta kohden. Käyntien määrä oli 14 käyntiä asiakasta kohden. Molemmat käyttöä osoittavat luvut ovat myös kansallisesti tarkasteltuna korkeita käyttölukuja.
Kuntien väliset erot eri tunnusluvuilla tarkasteltuna ovat suhteellisen suuria. Niin perinteiset kirjastopalvelut kuin uudet verkkopalvelut ovat työvoimavaltaista työtä. Joissakin kunnissa kirjastojen henkilöstövoimavarat ovat jääneet tasolle, jolla ei kyetä riittävästi turvaamaan kirjastojen perinteisten sekä kehittyvien uusien palvelujen yhtäläistä ja laadukasta tarjontaa.