Sel­vi­tys: Omais­hoi­don tuki vaih­te­lee Oulun seu­dul­la – "On kun­ta­koh­tais­ta, kuinka han­ka­las­sa ti­lan­tees­sa pitää olla, että tuki nähdään tar­peel­li­sek­si"

Selvityksen mukaan omaishoito ei ole Oulun seudun kuntien välillä yhdenvertaista.

Astrid-tytön kanssa korttia pelaava Janne Laitinen on nyt toiminut omaishoitajana nelisen vuotta.
Astrid-tytön kanssa korttia pelaava Janne Laitinen on nyt toiminut omaishoitajana nelisen vuotta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Selvityksen mukaan omaishoito ei ole Oulun seudun kuntien välillä yhdenvertaista.

Oulun seudulla tehty tuore selvitys paljastaa eroja omaishoidon vapaiden käyttöasteesta.

Alle 18-vuotiaiden hoidettavien kohdalla käyttöaste on muihin ryhmiin verrattuna runsas. Esimerkiksi Tyrnävällä alaikäisten kohdalla käytetään kaikki vapaat, yli 65-vuotiaiden osalla vain murto-osa.

Oulun seudun omaishoitajien yhdistyksen edunvalvontatyöryhmä selvitti kuntien antamia päätöksiä ja palveluita omaishoitajien asioihin liittyen.

Kuntien vastaukset ovat kirjavia ja osin hyvinkin puutteellisia, sillä kunnilla ei ole selkeitä tapoja tilastoida omaishoidon kysymyksiä.

Saaduista hajanaisista vastauksista on vaikea saada vertailukelpoista dataa.

– Jo kuntien erilaiset kriteerit omaishoidontuelle tuovat haasteita yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Monessa kunnassa ei varmastikaan ole edes mietitty nyt kysyttyjen asioiden tilastointia, yhdistyksen perhetyöntekijä Tiia Ikonen vastaa.

Myöskään valtakunnallisia tilastoja tehdyistä päätöksistä ja omaishoitajien tuista ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ole. Ministeriön mukaan tilastouudistus on vireillä.

– Sen takia lähdettiin kyselemään, kun ei tiedetä, paljonko hakemuksia edes tulee. Selvitys tehtiin, että itsekin saataisiin selville, millä tavalla tilastoidaan ja onko tilastoinnilla käyttöarvoa, Ikonen sanoo.

Yhdistyksen mukaan tilastoilla voidaan pidemmällä aikavälillä havaita mahdolliset muutokset ja poikkeamat.

– Toivottavaa olisi, että päätökset ja tilastointi olisivat tulevaisuudessa yhdenmukaisia.

Tuen tarve tunnistetaan usein vasta uupuneena

Yhdistys pitää ikääntyneiden hoidettavien vähäistä vapaiden käyttöä haasteena omaishoitajien hyvinvoinnille.

Syyt ikäryhmien väliseen kuiluun ovat arvailujen varassa, mutta voi olla, että alaikäisten hoidettavien kohdalla vapaan mahdollistavat esimerkiksi isovanhempi tai toinen vanhempi.

–  Tilanteet ovat varmaankin inhimillisiä. Voi tuntua hankalalta, jos on eletty yhdessä 50 vuotta ja toisen pitäisi lähteä, että itse saa levähtää. Erityislasten kohdalla eri mahdollisuuksista ollaan myös tietoisempia, Ikonen arvelee.

Arvioita siitä, paljonko omaishoidon tukeen oikeutettuja jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle on Ikosen mukaan mahdoton antaa.

Tavallista on, että tuen piiriin hakeudutaan etenkin ikäihmisten puolella myöhään. Tuen tarve tunnistetaan usein vasta, kun hoitava puoliso itse uupuu.

– Meillekin tulee ihmisiä, jotka ovat aika väsyneessä tilanteessa. Varsinkin iäkkäämmissä perheissä ikään kuin ajaudutaan siihen, että puoliso on jo huonossa kunnossa.

Yhdenvertaisuus kuntien välillä vaihtelee

Yhteenvetona selvitys toteaa, ettei omaishoidon tuki suppeallakaan seudulla ole kovin yhdenvertaista.

Kuntakohtainen vaihtelu päätösten tekemisessä, sopimuksen määrittelyssä ja vapaiden käytössä on suurta jo Oulun seudun kuntien välillä.

Ikosen mukaan kuntien välillä vaihtelevat kriteerit voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, onko päätös omaishoidon tuesta myönteinen vai kielteinen.

Jos omaishoidon tukea hakenut saa hylkäävän päätöksen, on mahdollista, että sen sijasta tarjotaan muita palveluita, esimerkiksi lisättyä kotihoidon määrää tai vaikka henkilökohtaista apua.

– On kuntakohtaista, kuinka hankalassa tilanteessa pitää olla, että tuki nähdään tarpeelliseksi. Olisi hyvä, ettei tuki olisi määrärahasidonnainen vaan sen voisi saada siitä hetkestä, kun tuki on tarpeelliseksi nähty, Ikonen sanoo.

"Kaikista askelista täytyy olla kiitollinen"

Oululaisen 12-vuotiaan Astrid Laitisen omaishoitaja Janne Laitinen kertoo, että omaishoidon vapaita ei vielä ole tullut käytettyä. Pari vuotta sitten asiaa kartoitettiin, mutta toteuttamiseen liittyi haasteita.

– Lapsihan on pitkään koulussa ja monissa harrastuksissa, mutta olisi myös ollut todella kiva, jos se olisi ollut kotona. Astridilla on myös kommunikaatiovaikeuksia. Kun perheessä on kaksi lasta, niin ison veljenkin tilanne olisi pitänyt jotekin hoitaa, Laitinen miettii.

– Vapaat olisivat älyttömän hyviä. Kyllähän siinä varmasti perhettä säästäisi, jos tällaisia olisi. Ehkä se tulevaisuudessa voisi toteutuakin, kun lapsikin on jo isompi.

Laitinen pitää myönteisenä asiana sitä, jos Oulun seudulta on löytynyt palveluntuottajia ja jos omaishoitajat pystyvät käyttämään vapaita.

– Omaishoitajuus on ollut hyvä asia ja hyvä ratkaisu. Olen siitä omaishoitoyhdistyksen toiminnasta todella kiitollinen, se on tehnyt hyvää meidän perheelle.

Yhteistyö koulun kanssa on sujunut todella hyvin. Positiivista on ollut sujuva arki.

– Kun saa asioita järjestykseen ja niissä tulee onnistumisia. Kun näkee lapsen kehittyvän. Kaikista askelista täytyy olla kiitollinen.

Mistä selvityksessä on kyse?

Oulun seudun omaishoitajat ry:n edunvalvontatyöryhmä lähetti selvityspyynnön alueensa kunnille.

Kuntia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä.

Kunnilta kysyttiin omaishoidon tuen hakemisesta, annetuista päätöksistä sekä määräaikaisten omaishoidon sopimusten ja omaishoidon vapaiden käytön määrästä.