Nanoteknologiayritysten toimintaan liittyy Suomessa edelleen huomattavia haasteita, vaikka nanotekniikkaan panostamista pidetään maamme kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen kannalta tärkeänä. Kiina-ilmiön lieventäminen nanotekniikalla vaatii kuitenkin lisää panostuksia niin yksityisiltä kuin julkisilta tahoilta, tuoreessa selvityksessä todetaan.
Teknologian kehittämiskeskus Tekes pohtii kansallisen nanoteknologiaohjelman aloittamista syksyllä. Ohjelman valmistelua varten selvitettiin nanoteknologian nykyistä asemaa yrityksissämme sekä alan tulevaisuudennäkymiä.
Spinverse Consulting -yhtiön tekemän selvityksen mukaan Suomessa on yli 60 nanoteknologian parissa toimivaa yritystä. Maailmalla nanoteknologiaan liittyvien markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 30-40 prosentin vuosivauhdilla.
Nanoteknologialla viitataan tuotteisiin ja materiaaleihin, joita tuotetaan tai ohjaillaan äärimmäisen pienellä, nanometrien eli miljoonasosamillimetrien mitta-asteikolla. Suomessa tällaisten tuotteiden valikoimaan lukeutuvat mm. laserit, sensorit ja johtavat polymeerit.
Yrityksissä havaittiin alkukankeutta
Spinverse Consultingin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan suomalaisten nanoteknologiayritysten näkymät vaikuttavat edelleen keskimäärin varsin positiivisilta. Selvitys paljasti silti sen, että yritysten alkutaipaleisiin nanoteknologia-alalla liittyy paljon rahoitukseen liittyvää epävarmuutta.
"Tyypillinen varhaisen vaiheen rahoitukseen kuuluva kuolemanlaakso on validi myöskin tällä alueella. Yleensä julkista rahoitusta saadaan perustamisvaiheeseen ja sitten kestää jonkin aikaa, että yritys kasvaa ennen kuin riskisijoittajat alkavat kiinnostua. Tähän väliin tarvitaan uusia instrumentteja", Koponen katsoo.
Nanoteknologiassa menestymiseen tarvitaan jatkossakin sekä julkista että riskisijoittajien pääomaa.
"Näin pystytään tavallaan rakentamaan siltaa, jossa heitetään kuilun yli köysiä molemmilta puolilta", Koponen kuvailee.
Makrotaloudellisesti suomalaisyritysten haavoittuvuus liittyy Koposen mielestä globalisoitumiseen ja valmistustyöpaikkojen siirtymiseen pois. Tähän nanoteknologia saattaa olla oiva vastalääke.
"On todettu, että tietotyön ja vahvan osaamisen sekä koulutuksen vaativaa työtä pitäisi lisätä. Tämä on ehdottomasti juuri sellaista", Koponen toteaa nanoteknologiasta.
Mahdollistava teknologia
Koponen muistuttaa, että nanoteknologia on luonteeltaan mahdollistavaa. Esimerkiksi perinteisten taloutemme tukijalkojen kilpailukykyä voidaan hänen arvionsa mukaan parantaa nanoteknologian suomin keinoin.
"Monelle suomalaiselle yritykselle tällainen business to business -tyyppinen teknologioitten kaupallistaminen ja kansainvälistyminen voisi onnistua paremmin. Tähän taas liittyvät keskeisesti Suomessa tietoliikenne- ja metsäteollisuusklusterit, joista näitä kaupallistavia partnereita voisi löytyä."
Tekesin nanoteknologiaohjelman valmisteluseminaari on 12. lokakuuta, jolloin mukaan on tarkoitus saada kattavasti sekä suomalaisen teollisuuden että akatemian edustajia. Toteutuessaan ohjelma alkaa varsinaisesti vasta ensi vuonna.
Koposen mukaan kansallisen nanoteknologiaohjelman tarkoituksena olisi kanavoida Tekesin resursseja keskitetysti. Yrityksiä kannustettaisiin näkemään nanotekniikan suomat mahdollisuudet ja lisäämään panostustaan tutkimukseen ja kehitykseen.
EU ja sen johtavat elektroniikkayhtiöt, mm. Nokia, solmivat kesäkuun lopussa periaatepäätöksen, jonka mukaan Euroopassa pyritään panostamaan jatkossa vuositasolla noin kuusi miljardia euroa nanoteknologiaan. Tavoitteena on maanosan nostaminen maailman tietopainotteisimmaksi talousmahdiksi vuoteen 2010 mennessä, mikä vaatisi toteutuakseen nykyisen investointitason kaksinkertaistamista.