Naisten ja miesten palkkaerojen kaventaminen on mahdollista, mutta se vaatii organisaatioissa jatkuvaa työtä. Pelkästään uusi palkkausjärjestelmä ei tuo muutosta, vaan esimiehet on myös saatava arvioimaan alaistensa työpanos tasapuolisesti. Tämä vaatii koulutusta.
Tasapuolisiksi tarkoitettujen palkkausjärjestelmien toimivuutta selvitti Teknillisen korkeakoulun tutkimuskeskus BIT. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa tutustuttiin käytäntöihin ja palkkojen muutoksiin viiden eri kaupungin työpaikoissa ja muutamassa suuressa teollisuusyrityksessä.
Uusi palkkausjärjestelmä pienensi palkkaeroja useissa teollisuuden työpaikoissa, mutta kaupunkien töissä samaa kehitystä ei ollut nähtävissä. Parhaimmillaan kemianteollisuuden yrityksen miesten ja naisten palkkaerot pienenivät lähes kolmekymmentä prosenttia.
Tutkijat selittävät työpaikkojen välisiä suuria eroja sillä, että lähtötilanteet olivat niissä hyvin erilaiset. Kemianteollisuuden yrityksissä palkkaerot olivat alkujaan suuret. Kaupunkien työpaikoissa erot olivat pienempiä ja työntekijät pääasiassa naisia.
Naisten palkkatietämys
huono
Tutkijat jalkautuivat työpaikkoihin haastattelemaan työntekijöitä ja järjestämään koulutusta palkkaeroista. Lisäksi tutkittiin tilastotietoja palkkojen kehityksestä uuden palkkausjärjestelmän aikana. Tutkituissa paikoissa oli käytössä kolmetoista työ- ja virkaehtopohjaista palkkausjärjestelmää, joista osa oli ollut voimassa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Projektipäällikkö Carita Lahden mukaan aiemmin oletettiin, että uudet palkkausjärjestelmät vähentävät itsestään epätasa-arvoa. Näin ei kuitenkaan käy, sillä vanhat asenteet vaikuttavat myös uusissa järjestelmissä siihen, miten miesten ja naisten työtä arvostetaan.
Muutos edellyttääkin asenteiden muokkausta ja esimiesten koulutusta. Myös alaisilla on petraamista, sillä varsinkin naisten tiedot palkoista ja niiden korottamisen perusteista ovat tutkitusti hatarat.
- Palkkatietämys parani hankkeen aikana, ja sillä saralla tulikin tehtyä suurin työ. Kiinnostus palkka-asioihin heräsi, kun niihin alettiin kiinnittää huomiota, sanoi Lahti tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Hanketta myös
vastustettiin
Suurin osa palkkaeroista selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri tehtävissä ja eri aloilla. Siten he kuuluvat usein myös eri palkkausjärjestelmiin. Tutkimuksessa tämä vaikeutti palkkojen vertailua, sillä palkkaerot saattoivat olla pieniä palkkajärjestelmien sisällä, mutta suuria niiden välillä.
Kaikki esimiehet eivät olleet innostuneita samapalkkaisuushankkeesta, vaan se aiheutti myös vastustusta. Lahden mukaan kommentit olivat värikkäitä. Huolestusta herätti esimerkiksi se, pystytäänkö hyviä miestyöntekijöitä pitämään talossa, jos heidän palkkojaan ei voida korottaa kiitokseksi hyvin tehdystä työstä.
Hankkeessa oli mukana kaupungin työpaikkoja Helsingistä, Järvenpäästä, Lohjalta, Porista ja Turusta. Työpaikat vaihtelivat sosiaalitoimistosta satamaan. Yrityksistä hankkeeseen osallistui muun muassa Cloetta Fazer, Nokia ja Ekokem.