Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan perheenyhdistämisiä on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla. Yksin Suomeen tulleiden, jopa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perus- ja ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa nykyisillä säännöksillä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan lasten oikeuksien toteutumisesta Maahanmuuttoviraston (Migri) perheenyhdistämispäätöksissä.
Vain noin puolet kansainvälistä suojelua saaneista lapsista saa perheensä Suomeen, kertoo tiistaina julkaistu yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys.
Selvityksen aineistona on 66 Maahanmuuttoviraston tekemää perheenyhdistämispäätöstä vuoden 2018 alusta viime syyskuuhun. Päätöksistä 31 on kielteisiä ja 35 myönteisiä eli noin puolet lapsista, jotka ovat tulleet yksin Suomeen ja saaneet turvapaikan tai toissijaista suojelua, eivät ole saaneet perheitään Suomeen.
Vuosittain kielteisiä päätöksiä on saanut myös viime vuosina vajaa puolet kansainvälistä suojelua saaneiden lasten huoltajista. Vuonna 2019 perheenyhdistämispäätöksistä 33 oli kielteisiä ja 44 myönteisiä. Vuonna 2018 suhde oli sama ja vuonna 2017 myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä oli 31 kumpiakin.
Selvityksen pohjalta vaikuttaa siltä, että perheenyhdistämistä evätään perusteluin, joista ei ole tarkasti säädetty laissa. Maahanmuuttovirasto on perustellut kielteisiä päätöksiä sillä, että ”yksilöllinen pakottava syy” maasta lähtöön on puuttunut, vaikka lapsi on saanut kansainvälistä suojelua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa, ettei yksilöllisen pakottavan syyn käsitettä mainita laissa perheenyhdistämisen edellytyksenä tai maahantulosäännösten kiertämistä koskevissa hallituksen esityksissä.
"Lapsia rangaistaan siitä, mitä vanhemmat ovat tehneet"
Selvityksestä käy ilmi tulkintakäytäntö, jossa lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu Maahanmuuttoviraston arviosta vanhempien aiemman, yleensä vuosien takaisen ja Suomen oikeuspiirin ulkopuolella tapahtuneen toiminnan motiivien moitittavuudesta.
Tulkintakäytäntö on vt. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen mukaan suurin selvityksessä esiin nousseista ongelmista
– Tämä ei mielestämme perustu lapsen oikeuksien toteuttamiseen eikä sitä tehdä lapsen edun näkökulmasta. Tätä sovelletaan liian epätarkoin ja osittain vanhentunein säädöksin, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mielestä suojelun tarpeessa olevia lapsia rangaistaan siitä, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet, kun vanhemmat eivät ole esimerkiksi matkustaneet yhdessä lapsen kanssa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kertoo, että soveltamiskäytäntö on melko vakiintunut.
– Termi "pakottava syy" on korkeimman hallinto-oikeuden päätöskäytännössä. Siellä on hyväksytty näkemys, että tarkastellaan, mistä vanhempien ja lasten ero johtuu, että onko siinä ollut pakottavia syitä.
Vuorio pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksia kuitenkin erittäin tervetulleina.
– Sujuvan päätöksenteon kannalta on keskeistä, että säädökset ovat helposti tulkittavia.
Ohisalo: Suomen pidettävä kiinni kansainvälisistä sopimuksista
– Olivatpa vanhempien motiivit mitkä tahansa lähettää lapsi matkaan, lapsen oikeuksien toteutumisen ei pitäisi olla kiinni vanhempien toiminnasta tai motiiveista, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Hänen mukaansa lapsen edun toteutumisen pitäisi riippua Suomen noudattamista kansainvälisistä sopimuksista eikä tulkinnoista, joihin ei välttämättä löydy aina perustetta laista.
– Nyt ministeriössä selvitetään, onko sääntely riittävän tarkkarajaista ja toisaalta onko tarvetta täsmentää tai rajoittaa tätä säännöstöä, Ohisalo toteaa.
Jaana Vuorio muistuttaa, että lapsen edun ensisijainen harkinta on Maahanmuuttovirastolle virkavelvollisuus.
– On tilanteita, joissa lapsi lähtiessään vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa, voi joutua hyväksikäytetyksi ja lapsikaupan uhriksi. Millä tavalla niihin puututaan? Olisi todella tärkeää että siitä olisi tarkemmat säännökset.
Ulkomaalaislain muutokset käydään läpi
Vuorion mukaan tänä vuonna päivitetään Migrin soveltamisohjeita koskien lapsen etua sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun kritisoimaa pykälää.
– Se ei poista lainsäädännön tarkastelun tarvetta.
Vuorion mielestä lasten oikeuksien näkökulmasta olisi tarpeen tarkastella erityisesti perhesiteitä koskevia säädöksiä.
– Siinähän on tehty aika paljon muutoksia viime vuosina, ja näiden kokonaisvaikutuksia ei ole välttämättä arvioitu myöskään asiakkaan näkökulmasta.
Parhaillaan on lähdössä käyntiin myös valtioneuvoston selvityshanke, jossa käydään läpi kaikki ulkomaalaislakiin viime vuosina tehdyt muutokset.
– Pelkästään erään hallituskauden aikana tuli 26 muutosta ulkomaalaislakiin, joilla on tietysti erilaisia vaikutuksia käytännöissä. tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi saada kaikki tiedot, että löytyisikö sieltä jotain, mitä hallituksen pitäisi korjata, Maria Ohisalo kertoo.
Hänen mielestään ulkomaalaislain osalta kannattaa keskustella myös siitä, miten perheen käsite määritellään nyky-yhteiskunnassa.
"Voidaan rajoittaa lasten oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa"
Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa selvityksen pohjalta kahdeksan suositusta. Yksi niistä on maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säädöksen muuttaminen.
– Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva säännös on tällä hetkellä säännelty siten, että sitä soveltamalla voidaan merkittävästi rajoittaa jopa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perustavaa laatua olevaa perus- ja ihmisoikeutta – oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa, Rainer Hiltunen sanoo.
Sisäministeri Ohisalon mukaan sisäministeriössä pohditaan nyt sitä, pitääkö lakia muuttaa.
– Olen ymmärtänyt, että lain soveltajan näkökulmasta tämä on erityisesti vaikea tulkita ja siitä voidaan tehdä eri tulkintoja. Silloin on lainsäätäjän tehtävä tarkentaa sitä.
Maahanmuuttoviraston ohjeistuksessa todetaan, että lapsen käyttäminen ”maahanmuuton välineenä” on yksi tyypillisimpiä perheenyhdistämiseen liittyviä maahantulosäännösten kiertämisen tilanteita.
Hiltusen mukaan lainsäädäntö jättää lainsoveltajalle nykyisellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta liian laajan harkintavallan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että sisäministeriön tulee toteuttaa lainsäädäntömuutokset sen varmistamiseksi, että ulkomaalaislain säädökset täyttävät selkeämmin perustuslain asettamat vaatimukset lain täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä perhe-elämän suojasta.
Juttua päivitetty 3.3. kello 17.00: Lisätty kommentteja ja tietoja tiistain julkistustilaisuudesta sekä Migrin lukuja.
Perheenyhdistäminen ei aina onnistu
Selvityksessä ”Lapset ilman perhettä – Kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen” yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt, miten turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen yksin Suomeen tulleen lapsen oikeus perheeseensä toteutuu perheenyhdistämisprosessissa, ja miten ulkomaalaislakia sovelletaan perheenyhdistämispäätöksissä.
Aineistona on 66 Maahanmuuttoviraston tekemää perheenyhdistämispäätöstä ajalla 1.1.2018–18.9.2019.
Vaikka mahdollisuudella elää yhdessä oman perheensä kanssa on suuri merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille sekä onnistuneelle kotoutumiselle Suomeen, perheenyhdistäminen ei aina toteudu.
Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun saaneen perheenkokoajan perheenjäsenille, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen eikä hakijan katsota vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä.
Selvityksen kielteisiä päätöksiä perusteltiin kuitenkin sillä, että perheside vanhempiin on katkennut tai vanhempien tarkoituksena oli ollut kiertää maahantulosäädöksiä.
Selvityksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että 18 vuotta lähestymässä olevia lapsia on kohdeltu päätöksenteossa täysi-ikäistymässä ja perheestä itsenäistymässä olevina henkilöinä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan Maahanmuuttoviraston tulee kohdella kaikkia alle 18-vuotiaita lapsina ja taata siten kaikille lapsille lasten oikeuksien täysimääräinen toteutuminen.
Selvityksessä käy myös ilmi, että perheenyhdistämiseen liittyvä toimentuloedellytys ei ole vaikuttanut perhesidepäätöksiin, sillä perhesidehakemus on evätty muilla perusteilla.
Perheenyhdistäminen ja lapset
Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.
Lainkohta on yksi oleskeluluvan yleisistä edellytyksistä, ja sillä yritetään ehkäistä laitonta maahanmuuttoa julkiseen etuun perustuen.
Perheenyhdistämistä koskeva päätös voi muodostua kielteiseksi joko perheenyhdistämisen edellytysten puuttuessa tai esimerkiksi oleskeluluvan yleisten edellytysten puuttuessa.
Ulkomaalaislain lisäksi perheenyhdistämisedellytysten arviointiin vaikuttavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, EU:n perheenyhdistämisdirektiivi sekä perustuslaki.
Suomi on ratifioinut eli saattanut lakitasoisena voimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Sen mukaan lasta ei tule erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.
Lapsen edun tulee siis olla hallintoprosessissa ensisijainen, mikä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee toteuttaa lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla.
Yleiset maahanmuuton rajoittamista ja kontrollia koskevat näkökohdat eivät YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan voi syrjäyttää lapsen etua koskevia näkökohtia.