Joko taas, ajateltiin Hailuodossa monessa talossa, kun tieto Tiehallinnon uudesta siltaselvityksestä pari viikkoa sitten tuli julki.
Nyt tutkitaan, tulisiko silta tai pengertie pitemmän päälle halvemmaksi kuin lautta. Hailuodossa on totuttu siihen, että siltakysymys ponnahtaa pintaan silloin tällöin.
Aikoinaan perin kiihkeänä vellonut keskustelu lautan kohtalosta on viime vuosina laimentunut. Kiinteän yhteyden rakentamista vastustamaan noussut kansanliike kokoontui Paavo Isolan tuvassa, mutta nyt uutinen ei ehtinyt viikossa edes kantautua luotsin ja vasemmistoliiton kunnanvaltuutetun korviin.
"Taitaa olla apparaatti kesäterässä", Isola aprikoi.
Vaikuttamista lausunnoilla
Monet ovat koko asiaan perin juurin kyllästyneet, eikä uusi selvitys vielä riitä kiihokkeeksi kansalaistoimintaan. Helmikuisena arkipäivänä löytyy parempaakin tekemistä.
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nieminen löytyy rakennustelineiltä. Kun talolla on ikää noin sata vuotta, se kaipaa remonttia.
Luonnonsuojeluyhdistyksessä ei Hailuotoon kiinteää tieyhteyttä haluta. Viime vuosina on kuitenkin vaikutettu lähinnä antamalla lausuntoja, kun Oulun seudun yleiskaavaa ja tulevaisuuden liikenneratkaisuja on suunniteltu.
"Ei tarvitse alkaa suunnitella suurta kampanjaa, jos asiaa tutkitaan. Me haluamme olla mukana Hailuodon kehittämisessä", Niemelä sanoo.
Syyt kiinteän yhteyden vastustamiseen eivät kuitenkaan ole vuosien varrella unohtuneet. Omaleimainen saaristolaisuus halutaan säilyttää.
"Saari-imagolla on suuri merkitys matkailunkin kannalta. Tällaisia erikoisuuksia ei ole paljon", Nieminen sanoo.
Yhdistyksen mieleen olisi pyöräilymahdollisuuksien parantaminen saarella. Lautalla matkustamisesta saisi tehdä mukavampaa esimerkiksi lauttakahvilan avulla.
Vaan eipä ole vastustettavaakaan, kun meneillään on vasta selvitys. Oulun seudun yleiskaavaan on kirjattu tahto liikenneyhteyksien kehittämiseen, mutta se ei sulje pois sen enempää kiinteätä tietä kuin lauttaakaan.
Ensimmäinen neuvonpito Hailuodon ja Oulunsalon kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun yleiskaavoituksen ja Tiehallinnon kesken järjestetään maaliskuun alussa.
Hailuodon kunnanjohtaja Matti Soronen aikoo kertoa kannattavansa itse kiinteän yhteyden rakentamista ja arvelee kunnanvaltuuston enemmistön olevan samaa mieltä.
Asiasta on keskusteltu kunnanvaltuuston puheenjohtajan Jussi Vuotikan (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtajien Lauri Suomelan (kesk.) ja Kalevi Tönkyrän (sd.) kanssa, mutta siihen kunnan panos on jäänyt.
"Halutaanko kehittyvä kunta vai museo, ja kuka sen museon hoitaa", Soronen kysyy, mutta muistuttaa, ettei asia ole luotolaisten ratkaistavissa. Isännän ääntä käyttää Tiehallinto.
Keskustelun taso suivaannuttaa
Taivalkoskelta kotoisin oleva Soronen on johtanut Hailuotoa kaksi vuotta. Kiinteän tien ja lautan ympärillä käyty keskustelu tullut tutuksi, ja sen taso suivaannuttaa.
"Hyötyjä ja haittoja liioitellaan molemmin puolin. En voi käsittää, miten saari menisi pilalle kiinteän yhteyden vuoksi", Soronen puhisee. Laki kuitenkin ohjaa ja valvoo maan käyttöä.
Jos onkin suurin kiihko laantunut, niin kyllä asia vielä puhututtaa. Kunnanvirastolla aiheesta syntyy oitis vilkas keskustelu. Hailuodon perusturvajohtaja Pirkko Lastikka muistaa, kuinka 80-luvulla jopa työpaikkahaastattelussa kysyttiin mielipidettä silta-asiaan.
"Se oli sellainen kuolemanvakava kysymys silloin. Nyt se on pikkuisen puolin ja toisin haudattu", Lastikka kertoo.
Entä mitä mieltä on Hailuodon nuoriso? "Kyllä minun mielestäni pitäisi olla kiinteä yhteys", sanoo koulumatkalta pysäytetty Marita Vuotikka, 16.
Vuotikka ja Laura Pyykkönen, 15, epäilevät, että suurin osa nuorista on samaa mieltä, mutta heidän ikäisiään asia ei puhuta samalla tavoin kuin vanhempia.
Lukkosepät tarpeen
Ranta Sumpun lomakylässä on rauhallista, joten hyvin ehditään hörpätä kahvit ja vaihtaa muutama sana vaikka silta-asiasta. Lomakylää kaksi ja puoli vuotta pyörittäneet Jorma Nättilä ja Leila Könönen ovat huomanneet, että tulokkaidenkin kannat kiinnostavat luotolaisia.
"Tuolla kun viet lottoa kylille, niin sitä kysytään. Olen sanonut, että ei se tule meidän päätettäväksi", Nättilä sanoo.
Matkailuyrittäjien mielipide kallistuu kiinteän yhteyden puolelle, vaikka he myöntävät, että lautassa on oma eksotiikkansa. Harmittaa, jos turisti jää tulematta siksi, ettei lautan aikataulu sovi. Eikä ole helppoa sovittaa omia reissuja mantereen puolelle yksiin lautan kulun kanssa.
"On siinä hyvätkin puolensa. Merimatka pitää rikollisuuden täällä alhaisena", Könönen sanoo.
"Kyllä täällä lukkoseppä joutuu käymään, jos kiinteä yhteys tulee", Nättilä lisää.