Pääkirjoitus

Sel­vi­tys ase­vien­nis­tä pai­kal­laan

Suomalaisyritysten asevienti diktatuureiksi luokiteltaviin maihin on syytä selvittää pohjiaan myöten mutta kiihkoilematta.

Suomalaisyritysten asevienti diktatuureiksi luokiteltaviin maihin on syytä selvittää pohjiaan myöten mutta kiihkoilematta. Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkoston SaferGlobe Finlandin maanantaina julkaiseman asevalvontaraportin mukaan on mahdollista, että Suomesta viedään aseita ja tarvikkeita yhä enemmän kansalaisiaan sortaviin valtioihin.

Vuonna 2015 Suomi myi aseita 376 miljoonalla eurolla. Kasvua edellisvuoteen on likemmäs 150 miljoonaa euroa.



Valvontaraportin aineisto ei mairittele Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lupalinjaa.

Raportin mukaan nykyinen hallitus on aiemmista poiketen myöntänyt asevientilupia sellaisiin Keski-Aasian ja Lähi-idän maihin, joissa vallitsee heikko ihmisoikeustilanne tai jonkinlainen sotatila. Suomesta on lähtenyt asetarvikkeita muun muassa Turkmenistaniin ja Saudi-Arabiaan. Näistä ainakin Turkmenistan voidaan luokitella diktatuuriksi.

Saudi-Arabia sai luvan hankkia Suomesta kranaatinheittimiä vuonna 2012. Sipilän hallitus ei myöntänyt enää uusia vientilupia heittimille viime vuonna. Yhtenä syynä oli Jemen. Saudisotilaat taistelevat Jemenissä, ja kansainväliset tarkkailijat ovat todistaneet iskuja muun muassa sairaaloihin.

Jemenin siviileihin kohdistunut sota ei ole estänyt tekemästä muunlaista asevientiin liittyvää yhteistyötä saudien kanssa. Vuosi sitten Suomi teki Saudi-Arabian kanssa tavanomaista puolustusteknologiaa koskevan yhteistyösopimuksen.



Yhdellekään suomalaiselle asevalmistajalle ei liene yllättävää, että heidän valmistamiaan tuotteita voidaan käyttää väärin esimerkiksi siviilien tappamiseen.

Vastuu on vientiluvat myöntävällä valtioneuvostolla. Kotimaiset asetehtaat myyvät välineitään ulkomaisille ostajille vain jos saavat luvan.

Suomi on sitoutunut YK:n kansainväliseen asekauppasopimukseen ATT:hen. Vuonna 2014 voimaan tulleen sopimuksen tarkoitus on estää laiton asekauppa, mutta ATT asettaa rajoituksia myös luvanvaraiseen asemyyntiin.

Sopimuksessa on kieltopykälät aseiden myynnistä diktatuuria muistuttaville maille, joiden hallinto voisi käyttää aseita sortotoimiin. ATT-sopimus on ristiriidassa SaferGloben raportin esittämien tietojen kanssa. Suomen hallituksen lupalinja näyttäisi kaikessa hiljaisuudessa höllentyneen, ja vientituloja haetaan myymällä aseita epävakaisiin maihin ja konfliktialueille.

Pääministeri Juha Sipilä kiistää asevientipolitiikan muuttuneen miltään osin. Sipilän mukaan Suomi noudattaa EU-maiden linjaa. Näin varmasti on, vaikka osa EU-maista tulkitsee kansainvälisiä myyntirajoitussopimuksia omalle aseviennille edullisesti. Se tuskin on hyvä esimerkki.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on pyytänyt puolustusministeriöltä selontekoa, onko Suomen asevientitulkinnoissa tapahtunut muutos. Herkkä asia onkin paikallaan käydä läpi. Parhaiten linjan pitävyys selviää listaamalla ostajamaat ja ostoajankohdat.