Oulu rahoittaa päihde- ja mielenterveyshuoltoaan suurista kaupungeista selvästi niukimmin. Selviämisasemakin puuttuu yhä. Päihdeohjaajan mukaan Oulussa korjataan oireita, ei sairautta.
Kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen (kesk.) kohua herättänyt puheenvuoro Oulun katukuvassa näkyvistä päihdeongelmaisista on herättänyt keskustelua päihdepalvelujen laadusta ja riittävyydestä. Oulussa toimivan yksityisen päihdeklinikan ohjaaja tyrmää näkemyksen palvelujen hyvästä saatavuudesta.
Kuuden suurimman kaupungin välinen vertailu kertoo, että mielenterveys- ja päihdehuoltoon osoitetaan Oulussa rahaa alle puolet siitä, mitä näissä kaupungeissa keskimäärin.
Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoi Kalevan haastattelussa, että hoitoa tai katkaisua on tarjolla tarvitseville, eikä jonoja näihin palveluihin juurikaan ole. Mitä mieltä olette Oulun päihdepalveluista, Avominne Oy:n päihdeklinikan päihdeohjaaja Tiina Suvala-Lappalainen?
– Kentältä kuulee usein, että ihmisten omaa käsitystä hänen omasta tilastaan ei oteta huomioon. Apua hakevalle on sanottu, että ethän sinä edes näytä alkoholistilta. Eikö kaupungin päihdepalveluissa tiedetä, että suurin osa päihdeongelmaisista näyttää keskivertokansalaisilta? Sittenkö vasta saa apua, kun työpaikka, perhe ja terveys ovat menneet?
Millaista on yksityisiä päihdepalveluja tarjoavan Avominne-klinikkanne ja kaupungin päihdepalvelujen yhteistyö?
– Kaupunki ilmeisesti kokee meidät kilpailijakseen, mikä on outoa. Vuoden kestävä hoito meillä maksaa 28 vuorokauden intensiivijaksoineen 5 100 tai 3 400 euroa riippuen siitä, käydäänkö hoidossa kotoa käsin. Apua tarvitsevien on hyvin vaikea saada kaupungilta maksusitoumusta päästäkseen meille hoitoon. En tiedä, ohjataanko sieltä asiakkaita edes maksuttomiin infotilaisuuksiimme.
– Olen lähettänyt viime vuosina kaupungin päättäjille satoja kutsuja tulla tutustumaan toimintaamme. Yksi heistä on käynyt.
Miten kaupungin päihdepalveluja pitäisi mielestänne muuttaa?
– Resurssit ovat aivan liian pienet. Oulussa – kuten valitettavasti monessa muussakin suuressa kaupungissa – hoidetaan oireita eikä sairautta. Jos päihdeongelmaiselle järjestetään asunto, tukityöpaikka ja mielialalääkkeitä muttei kunnon hoitoa, perusongelma ei korjaudu. Enkä tunne kyllä ketään, joka olisi raitistunut sillä, että käy juttelemassa A-klinikalla kerran viikossa. Parantuminen on kova prosessi.
Millainen on päihdehuollon tila Oulussa, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päihdelääkäri Pekka Laine?
– Päihdepsykiatrian hoitojärjestelmä on Suomessa kaikissa muissa yliopistosairaaloissa paitsi OYSissa. Sekin saattaa kertoa jotain, että vaikka olen päihdelääkäri, työskentelen psykoosiosastolla. Kymmenien vuosien yrityksen jälkeen olemme nyt aloittaneet päihdepsykiatrian tarpeita selvittävän työryhmän.
– Riikka Moilaselta lipsahtanut lause ihmisroskista kertoo, miten täällä suhtaudutaan päihdeongelmaisiin. Usein asiasta vain vaietaan. Asetus selviämisasemien perustamisesta yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin annettiin jo 1990-luvulla, mutta Ouluun sellaista asemaa ei ole vieläkään saatu.
Miten päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua voitaisiin parantaa?
– Kuuden suurimman kaupungin välisestä vertailusta käy ilmi, että Oulu käyttää mielenterveys- ja päihdehuoltoon rahaa alle puolet siitä, mitä nämä kaupungit keskimäärin. Palveluja ei voi olla tarjolla tarpeeksi. On hyvä, jos päihde-ongelmaisista ollaan huolissaan, kuten Moilanen sanoi olevansa. Tarjolla on kuitenkin myös koeteltuja ratkaisuja, jos ongelmia halutaan oikeasti vähentää.
Hoitoa ja kuntoutusta
Oulu tarjoaa avohoitoa päihde- ja rahapeliriippuvaisille asiakkaille.
Tarjolla on myös sosiaalista kuntoutusta ja päihdeasumispalveluja.
Päihdeklinikalla asiakkailla on mahdollisuus katkaisu- ja vieroitushoitoon.
Päihdevieroitukseen tullaan lääkärin tai avohoidon työntekijän lähetteellä.