Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten elämä on monessa mielessä kulkemassa parempaan suuntaan. Kuntien säästöt on tehtävä nyt taiten, ettei hyvän kehityksen perusta murene.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keväällä tekemän kouluterveyskyselyn mukaan perus- ja ammattikoululaisten sekä lukiolaisten elämä on monella mittarilla mitattuna kulkemassa parempaan suuntaan.
Nuoret kokevat yhä useammin tulevansa kuulluiksi niin koulussa kuin kotona. Koulunkäynti ei edes peruskoulun yläasteen pojille ole enää niin vastenmielistä kuin aikaisemmin. Alkoholiakin käytetään vähemmän, myös tupakoivien määrä on pienentynyt ja liikunta lisääntynyt.
Varjonsa myönteisen kehityksen ylle tuo nuorten mielenterveysongelmat. Varsinkin tytöillä ilmenee masentuneisuutta ja sosiaalista ahdistuneisuutta. Koululääkärin ja psykologin vastaanotolle on vaikea päästä. Tämä asettaa suuren haasteen sille, miten julkisen talouden säästöjä suunnataan lähivuosina.
Kouluterveyskysely suoritettiin viime keväänä peruskoulun yläluokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Siihen otti osaa 183 000 oppilasta, peruskoululaisista 84 prosenttia.
Myönteiset muutokset edelliseen, pari vuotta sitten tehtyyn kyselyyn, ovat merkittäviä. Siihen tutkimus ei anna vastausta, mikä on johtanut positiiviseen kehitykseen.
Kysely on varsin kattava ja antaa hyvän kuvan nuorten hyvinvoinnista varsinkin, kun vertailukelpoisia selvityksiä on tehty peruskouluissa jo vuodesta 1996 lähtien. Lukiot ja ammattikoulut ovat tulleet tutkimuksen piiriin myöhemmin.
Nuorten elämässä kolmella koolla – kodilla, koululla ja kavereilla – on keskeinen sija. Suhde näihin elämän perussidoksiin on kehittynyt rohkaisevaan suuntaan.
Koulussa nuoret kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Lähes 60 prosenttia peruskoululaisista pitää koulusta melko tai hyvin paljon. Myös koulukisaaminen on vähentynyt ja kiusaajien joukko pienentynyt. Näiltä osin edistyminen on selkeää.
Tärkeitä havaintoja ovat myös, että yli 90 prosenttia pitää keskusteluyhteyttä omiin vanhempiinsa hyvänä ja että yhtä suurella osalla on ainakin yksi läheinen ystävä.
Terveelliset elämäntavat ovat lisääntyneet. Päivittäin tupakoivien osuus on pudonnut puoleen vuosituhannen vaiheesta, samoin niiden määrä, jotka ottavat kännin ainakin kerran kuussa.
Reippaan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt kyselyn perusteella. 68 prosenttia harrastaa liikuntaa enemmän kuin tunnin viikossa, kun vastaava osuus 2000–luvun alussa oli 59 prosenttia.
Kouluterveyskysely paljasti sen tiedossa olevan tosiasian, että hyvinvointi ei jakaudu tasan. Ammattikouluissa epäterveelliset elämäntavat ja väkivalta ovat enemmän läsnä kuin lukioissa. Ammattikoululaiset kokevat myös terveytensä lukiolaisia huonommaksi.
Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu paljon viime vuosina. Kouluterveyskysely antaa osviittaa siihen, minne ennalta ehkäiseviä toimia kannattaa suunnata, jos syrjäytymiskierre halutaan saada poikki varhaisessa vaiheessa.