Perjantaina julkaistun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen lähialueen turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt. Sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voi sulkea pois.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen turvallisuusympäristön muutos on ollut nopeaa ja ennakoimatonta.
– Keskeinen muutos turvallisuusympäristössä on se, että Venäjä otti laittomasti haltuunsa Krimin. Tämä on lisännyt jännitystä Euroopassa, Soini sanoi.
Ulkoministerin mukaan Venäjä ei kuitenkaan ole Suomelle tällä hetkellä sotilaallinen uhka.
Soini kannattaa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kumppanien kanssa. Hän korosti, että mahdollinen Nato-päätös tehdään omista lähtökohdista käsin.
– Liikkumavaraa ei saa supistaa, Soini totesi.
Selonteon mukaan Suomi ei olisi puolueeton sen lähialueella tapahtuvassa konfliktissa.
Hallitus hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon perjantaina valtioneuvoston istunnossa.
Jännite Itämerellä kasvanut
Myös selonteossa todetaan, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta valtaamalla Ukrainalle kuuluvan Krimin ja synnyttämällä konfliktin Itä-Ukrainassa.
– On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.
Suomi katsoo, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta.
– Ympäristön muutosten myötä transatlanttinen ja Naton kanssa tehtävä yhteistyö ja pohjoismainen yhteydenpito tiivistyvät.
Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa jatketaan laaja-alaisena, ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita.
Venäjä-suhteista todetaan, että Suomi rakentaa maan kanssa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua. Hallitus toteaa, että Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta.
– Yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä-suhteiden paranemiselle.
Virallinen linja muuttui
Suomi toteuttaa selonteon mukaan laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan, asiakirjassa todetaan.
– Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen eli että Naton jäsenyys säilyy avoimena kaikille Euroopan valtioille, joilla on kyky ja edellytykset edistää Naton perussopimuksen tavoitteita.
Suomi ja Yhdysvallat aikovat syventää yhteistyötä monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan nähdään olennaisen tärkeänä.
Uusi selonteko tuo muutoksen Suomen viralliseen turvallisuuspoliittiseen linjaan.
Vuodelta 2012 peräisin oleva linjaus kuului, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
Nyt linjaus on hieman aktiivisempi: ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”.