Suomessa on kohennettava ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteeritartuntojen torjuntaa, suosittelee hallituksen hyväksymä selonteko. Myös ruoka-allergioiden ehkäisyä on tehostettava.
Kampylobakteeri on nykyisin yleisin ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Yersinia-bakteeri on aiheuttanut viime vuosina monia ruokamyrkytysepidemioita, joissa tartunnanlähde on porkkana tai muu kasvis.
Hallitus hyväksyi torstaina ensimmäisen eduskunnalle annettavan elintarviketurvallisuusselonteon. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) perusteli selonteon tarvetta sillä, että elintarviketurvallisuutta on hyvä käsitellä poliittisella tasolla muulloinkin kuin kriisitilanteissa.
Korkeaoja kehui Suomen nykyistä elintarviketurvallisuutta erittäin hyväksi. Tämä taso olisi pidettävä myös muuttuvissa oloissa, hän korosti.
Allergiaa aiheuttavista
tieto pakkaukseen
Selonteko asettaa 24 tavoitetta elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. Etenkin lapsia, iäkkäitä sekä erityisryhmiä kuten raskaana olevia on pyrittävä suojelemaan elintarvikkeiden terveysriskeiltä.
Kuluttajien terveyttä uhkaavien riskien kärjessä ovat allergeenit, jotka voivat aiheuttaa vakavia oireita ihmisille. Jotta kuluttaja voisi välttää terveydelleen haitallisia allergeenejä, keskeisimmät allergeenit pitää ilmoittaa pakkausmerkinnöissä, selonteko muistuttaa.
Myös säilöntäaineena käytettävät bentsoehappo ja nitriitti on selonteon mukaan tarpeen asettaa tarkkailuun. Esimerkiksi pienet lapset, jotka syövät painoonsa nähden paljon makkaraa, voivat saada liikaa nitriittiä. Sillä ehkäistään botuliinimyrkyn muodostumista lihatuotteissa.
Bentsoehappo voidaan selonteon mukaan korvata turvallisemmalla säilöntäaineella etenkin kotimaisissa lapsille tarkoitetuissa mehuvalmisteissa.
Raskasmetalleista kadmiumin ja elohopean saantia on rajoitettava. Niitä voi välttää rajoittamalla petokalojen syöntiä pariin kertaan kuukaudessa.
Joillakin kuluttajaryhmillä on riski saada liikaa vitamiineja ja kivennäisaineita, jos näitä hankitaan ravinnon täydennykseksi. Näitä ovat ainakin A- ja D-vitamiinit, niasiini, foolihappo ja kaikki kivennäisaineet.
Antibioottiresistenssin
riski merkittävä
Yksi selonteon esiin nostamista huolenaiheista on bakteerien vastustuskyky mikrobilääkkeille. Tämä antibioottiresistenssin riski on merkittävä, arvioi osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä.
Parhaiten riskin kasvua elintarvikeketjussa vältetään huolehtimalla tuotantoeläinten terveydestä niin, ettei antibioottilääkitystä tarvita. Lääkitystä on annettava harkitusti.
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa bakteerien resistenssitilanne on suhteellisen hyvä. Joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne on selonteon mukaan kuitenkin huonontunut.