Suomalaisen koulutuksen ongelma on ammatti- ja korkeakoulutuksen yleinen keskeyttäminen, kertoo hallituksen koulutuspoliittinen selonteko. Osittain tämän takia suomalaisten koulutustaso ei ole noussut odotetulla nopeudella. Hallitus luovutti selonteon torstaina eduskunnalle.
Opetusministeri Antti Kalliomäen (sd.) mukaan erityisesti miesten kohdalla tilanne on hankala: koulutustason nousu on jopa pysähtynyt. Neljännekseltä 30-34-vuotiaista miehistä puuttuu kokonaan peruskoulun jälkeinen tutkinto. Selonteossa kuitenkin todetaan, että kansalaisten osaamisen on parannuttava kaikilla talous- ja elinkeinoelämän aloilla.
- Tältä pohjalta ei voi jatkaa, Kalliomäki summasi.
Kalliomäen mukaan peruskoulutuksesta siirrytään hyvin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Vielä korkeakouluihinkin edetään kohtuullisen sujuvasti.
- Tulosta ei synny, koska keskeyttämisaste on korkea, ministeri tiivisti.
Kouluviihtyvyydellä keskeyttämisten kimppuun
Selonteon mukaan ammatillisen tai korkeakoulutuksen aloittaneista vain 70 prosenttia suorittaa tutkinnon. Kalliomäki kertoi, että vuosittain koulutuksen keskeyttää kaikkiaan noin 30 000 opiskelijaa, joista vain noin kuudennes vaihtaa opiskelualaa tai -paikkaa.
Vaikka keskeyttämiset sattuvat vasta ammatti- ja korkeakouluissa, Kalliomäen mukaan niiden ehkäisyn voi aloittaa paljon aiemmin. Ministeri liittikin selonteon kouluhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävän ohjelman keskeyttämisien vastaiseen taisteluun.
Tänä vuonna käynnistettävällä ohjelmalla koulusta halutaan kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä yhteisö. Keinoina ovat varhainen puuttuminen mahdollisiin ongelmiin, oppilaiden osallistumisen lisääminen ja koulupudokkuuden ehkäiseminen.
Yksi tärkeistä keinoista on koulupäivän rakenteen uudistaminen sellaiseksi, että oppilaat viihtyvät koulussa Kalliomäen mukaan viihtyminen ja oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa.
- Pidän kouluhyvinvointia aivan ratkaisevana asiana. Oppi ei mene visakalloihin, jos koulussa ei viihdytä.
Keskeyttämisongelmaan puututaan selonteon mukaan myös laajalla toimenpideohjelmalla, jollaa muun muassa parannetaan opiskelijoiden ohjausta koko koulu-uran aikana. Lisäksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten rahoitus määräytyy tulevaisuudessa entistä enemmän valmistumisten perusteella.
Suuria ja tasokkaita korkeakouluja
Koulutuspoliittisen selonteon mukaan koulutus on maassamme yleisesti ottaen laadukasta ja tasapuolista.
Päällekkäisyyksien poistamiselle ja yksikkökoon kasvattamiselle arvioidaan tosin olevan tarvetta. Etenkin korkeakoulut halutaan koota suuremmiksi yksiköiksi. Selonteossa ei kuitenkaan aseteta tarkkaa tavoitetta tapetilla olleelle korkeakoulujen määrälle. Maassamme on nykyään 49 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua.
Suurempien opetusyksikköjen tarvetta perustellaan laatuvaatimuksilla. Kalliomäen mukaan korkeakouluja ei voi jakaa suuriin, tasokkaisiin oppilaitoksiin ja pieniin "maakuntatason" korkeakouluihin. Kaikkien oppilaitosten on täytettävä samat laatuvaatimukset.
Selonteko painottaakin kansainvälistymisen seurauksia ja korkeakoulutuksesta kaavaillaan jopa uutta kansainvälistä liiketoiminnan aluetta. Tarkkaa liikeideaa ei tosin ole, esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja ei vielä ehdoteta otettavaksi käyttöön.