Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata odottaa tiivistyvä yhteistyö valtion aluehallinnon uudistuksessa. Kehitys on luontevaa, vaikka uudistus itsessään uhkaa johtaa sekavaan lopputulokseen.
Maaherrojen virat ja lääninhallitukset katoavat kartalta ensi vuoden lopussa. Valtion hallinto ei kuitenkaan häviä alueilta, vaan sen toiminta järjestetään uudelleen. Päätökset on määrä tehdä niin, että valtion uusi aluehallinto on käytössä 2010.
Valtion uutta aluehallintoa valmistellaan kuumeisesti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän Halken toukokuisten linjausten mukaisesti 12 työryhmässä sekä maakuntien liitoissa ja kunnissa. Uudistushanke on erityisen kiinnostava ja mieliä askarruttava Pohjois-Pohjanmaalla ja Keskipohjanmaalla, joita ollaan nivomassa hallinnollisesti yhteen.
Vaikka uudistuksessa ei puututa maakuntajakoon, on selvää, että järjestelyt johtavat väistämättä - ja niiden on syytä johtaa - ajan mittaan uusiin maakuntarajoihin. Hallintoa ja hallintoportaita on järkevää supistaa ja yksinkertaistaa.
Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen, Elluun ja Alluun, vaikeatajuisessa uudistussuunnitelmassa. Vaikeaksi asian tekee se, ettei valtiota koskevaa uudistusta voi toteuttaa ilman kytköstä maakunta- ja kunnallishallintoon. Liikkuvia osia on paljon, ja kun kaikki liikkuvat samaan aikaan, kukaan ei tiedä, mihin asentoon ne jäävät.
Jo nyt on kuitenkin aihetta pelätä, että maahan rakennetaan sellaista hallintohärveliä, josta vain jokunen asiantuntija ottaa selvää. Miksi esimerkiksi alueille tarvitaan kaksi erillistä valtion organisaatiota ja niille toisistaan poikkeavat toimialueet? Rinnalla on sitten vielä maakuntahallinto. Eikö hallintoa pitäisi yksinkertaistaa, kun sitä kerran uudistetaan?
Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus Ellu vastaisi valtion kehittämistoimista ja valtion päätösten toimeenpanosta alueilla. Aluehallintoviranomaiselle eli Allulle annetaan lainsäädännön toimeenpano ja valvonta sekä lupa-asiat. Alluja tulisi manner-Suomeen kuusi, ja niillä voisi olla kolme sivupistettä. Läänejä on nykyisin Suomessa viisi. Ellujen määräksi on tulossa 15, joten siitä ne sotkut alkavat.
Esko Ahon hallitus jakoi Suomen hallinnollisesti 19 maakuntaan, mutta nyt aika on ajamassa tuon jaon ohi. Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä nimittäin lisätään maakuntien poliittista ohjausvaltaa, ja maakunnat aiotaan kytkeä samalla tiiviimpään yhteistyöhön valtion aluehallinnon kanssa yhteistoiminta-alueiden avulla.
Aluejakotyöryhmän väliraportissa juhannuksen alla linjattiin, ettei maakuntien yhteistyöalueiden koko saa olla strategisesti tärkeissä asioissa valtion viranomaisten aluejakoa pienempi. Käytännössä tämä johtanee siihen, että maakuntien määrä supistuu jollakin aikavälillä 15:een - samalle tasolle Ellujen kanssa.
Väliraportin mukaan Ellujen toimialueita Pohjois-Suomessa olisivat Lappi, Kainuu sekä Pohjois- ja Keskipohjanmaa yhdessä. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liittäminen yhdeksi yhteistoimialueeksi ei ole helppoa, mutta aluejakotyöryhmän puheenjohtajan tekemä ehdotus on silti luonteva, kun monet Keskipohjanmaan kunnat haluavat suuntautua Ouluun päin.
Yhdeksän toimialueen Ellu-mallissa myös Kainuu voisi liittyä niiden kanssa yhteen. Olisi ehkä järkevää mennä suoraan tähän koko Oulun läänin suuruiseen vaihtoehtoon, kun Kainuu on joka tapauksessa määrä nivoa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa samaan Alluun.