Teratologisen tietopalvelun puhelinneuvonta antaa raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille tietoa sikiölle mahdollisesti vahingollisista aineista. Tietopalvelusta kysyvät neuvoa myös lääkärit ja muut terveydenhuoltoalalla työskentelevät.
Tietopalvelu perustettiin vuonna 1994 vastaamaan perinnöllisyysklinikalle tulviviin kysymyksiin.
Ensimmäisenä toimintavuotena palveluun tuli parisataa puhelua. Vuonna 2005 puheluiden määrä oli jo moninkertaistunut 3 600 kyselyyn vuodessa.
Tietopalvelussa työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heli Malm sekä yksi kätilö. Malm myöntää, että nykyisillä puhelumäärillä henkilökunta on kovilla.
"Kyselyjä alkaa olla niin paljon että lisätyövoiman tarve on välttämätön. Nykyisin kyselyjä tulee parikymmentä päivässä, joskus enemmänkin", Malm kertoo puhelinlääkärin arjesta. Puheluiden ohessa henkilökunta etsii uusinta tietoa lääkkeiden ja muiden aineiden haitallisuudesta.
Koska tietopalvelun resurssit ovat tällä hetkellä alamitoitetut, Malm toivoo, etteivät ihmiset soittaisi ruuhkaisille linjoille kysyäkseen asioista, joihin neuvoloissakin voidaan vastata.
"Tällaisia ovat esimerkiksi tavallisia vitamiineja, hiusten värjäystä ja hammastahnaa koskevat kysymykset. Nämä vievät aikaa vakavammilta kysymyksiltä."
Kyselyiden aiheet ovat reilun kymmenen toimintavuoden aikana pysyneet kutakuinkin samoina. Puheluista noin 70 prosenttia tulee suoraan äideiltä ja kyselyt koskevat useimmiten lääkkeitä, näistä erityisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja niiden haitallisuutta sikiölle. Muita yleisiä kysymyksiä ovat teollisuuskemikaalien, äidin infektioiden ja rokotusten, alkoholin tai säteilyn haitallisuus sikiön kehitykselle.
"Haastavimpia kysymyksiä ovat uusia lääkkeitä, kuten syöpälääkkeitä, koskevat tiedustelut, sillä niiden vaikutusta sikiöön ei ole välttämättä vielä tutkittu. Myös isät kyselevät jonkin verran oman lääkityksensä vaikutusta sikiöön."
Puheluissa piikkiaikaa on huhtikuu, jolloin luonnon heräillessä eloon tulee paljon kyselyjä allergialääkkeistä.
Kaksi asiaa, joihin Malm on nykyisin törmännyt aiempaa useammin, ovat äitien käyttämät uudet serotoniinia säätelevät masennuslääkkeet ja unilääkkeet.
"Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt väestötasolla ja todennäköisesti myös raskaana olevien kohdalla. Niitä voi käyttää raskauden aikana tilanteissa, joissa lääkitykselle on selkeä käyttöaihe. Uudet masennuslääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa vastasyntyneelle vaikeitakin oireita. Uusimpien tutkimusten perusteella on mahdollista, että ainakin osa niistä saattaa myös lisätä epämuodostumariskiä. Jo raskauden suunnitteluvaiheessa kannattaakin miettiä, mikä lääkitys on sikiön kannalta turvallisin."
Toinen päivittäin eteen tuleva kysymys on vastasyntyneiden lasten äitien unilääkkeiden käyttö. Malm on ymmällään unilääkkeiden käytön yleistymisestä.
"On aivan normaalia, että vastasyntyneen äiti joutuu heräämään yöllä ja syöttämään vauvaa. Unilääkkeiden käyttö tuntuu olevan nykyisin yllättävän tavallista. Normaali lapsi herää yöllä, ja toisaalta voihan vauvan kanssa levätä päivällä. Tuore äitiys on sellainen elämänvaihe, jolloin kuuluukin vähän valvoa", Malm muistuttaa.
Malm kehottaa välttämään raskausaikana turhaa altistusta kemikaaleille. Kodin remontointi ja seinien maalaus kannattaa siirtää synnytyksen jälkeiseen aikaan. Etenkin liuotinpohjaiset maalit voivat olla sikiölle haitallisia.
"Päivän aikana itse kukin altistuu tahtomattaankin kemiallisille aineille niin paljon, että turhaa lisäaltistusta kannattaa välttää."