Nuorten vähäistä kiinnostusta politiikkaan on voivoteltu pitkään. Kahdet viime vaalit viestivät kuitenkin, että nuoret lähtevät uurnille, jos tarjolla on puhuttelevia vaihtoehtoja.
Voivottelu siitä, ettei politiikka kiinnosta nuoria, voidaan pikkuhiljaa lopettaa. Politiikka kiinnostaa jos vain on tarjolla riittävän puhuttelevia vaihtoehtoja.
Tähän saakka nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan on ilmennyt enemmän osallistumisena erilaisiin vaihtoehtoisiin toimintoihin kuin haluna vaikuttaa vaaleissa tai puolueiden kautta.
Viime vuonna pidetyt eduskuntavaalit ja tämän talven presidentinvaali viestivät kuitenkin siitä, että kiinnostus alkaa näkyä jo äänestysinnostuksen kasvuna.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusseuran hiljattain julkaiseman, vuoden 2011 eduskuntavaaleja koskevan tutkimuksen mukaan nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus nousi jo toisissa eduskuntavaaleissa peräkkäin. Tosin nuoret vaivautuvat edelleen vaaliuurnille iäkkäämpiä ikäluokkia laiskemmin.
Nuorten kiinnostus kasvoi selvästi myös tämän vuoden presidentinvaalissa. Se näkyi paitsi vaaliuurnilla, myös aikaisempaa vilkkaampana keskusteluna verkon keskustelusivustoilla.
Viime vuoden eduskuntavaalit jäivät mieleen perussuomalaisten historiallisena jytkyvoittona. Puolueen esiinmarssilla on yh-teys nuorten aktivoitumiseen.
Toisaalta puolueen puheenjohtajan Timo Soinin omaperäinen ja humoristinen tapa esittää asioita ja mikä etteivät myös hänen esille nostamansa teemat puhuttelivat osaa nuorista.
Mutta perussuomalaisten aktivoitumisella oli myös täysin vastakkainen vaikutus osaan nuoria. Se sai liikkeelle niitä, jotka eivät hyväksy puolueen useiden ehdokkaiden populistisia ja muukalaisvihamielisiä mielipiteitä. Perussuomalaisista joko tykättiin tai ei, mutta kummallakin oli vaikutuksensa nuorten aktivoitumiseen vaaleissa.
Suomen poliittinen kartta oli pitkään melko muuttumaton, mutta ei ole enää. Yhä harvempi nuori ja nyttemmin myös vanhempi äänestäjä on samalla tavalla sitoutunut johonkin puolueeseen kuin oltiin muutama vuosikymmen sitten.
Nuoret ovat muita nopeampia liikkeissään ja äänestäjinä vähemmän puolueuskollisia. Tämä näkyy jo nyt eduskuntavaalien jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa, joiden mukaan perussuomalaisilta on alkanut vuotaa kannattajia muille.
Vaalitutkimuksen perusteella puolueiden ei kannata tuudittautua itsetyytyväisyyteen. Äänestysaktiivisuuden kasvu ei takaa vielä sitä, että nuoret lähtisivät sankoin joukoin mukaan puoluepolitiikkaan.
Todennäköisesti erilaiset yhden asian liikkeet ja vaihtoehtoiset toimintamuodot liikuttavat jatkossakin aktiivisimpia nuoria enemmän kuin perinteinen puolue-elämä.
Tärkeintä on tietysti se, että nuoren väen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin säilyy. Ajan myötä se pakottaa puolueet muuttamaan toimintatapojaan vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia. Osallistuminen on pitkälti kiinni siitä, kokevatko nuoret voivansa vaikuttaa asioihin oikeasti.