Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vastustaa EU:ssa loppusuoralle ehtinyttä vakaus- ja kasvusopimusuudistusta. Mutta ehtojen uudelleentasapainotus on perusteltua. "Kaikkein vaarallisinta olisi se, että sopimukseen tulee harkinnanvaraisia elementtejä, joiden yhdenmukaisesta tulkinnasta ei ole varmuutta", hän varoittaa ja vaatii selkeitä sääntöjä. "Tai sääntöjä ei pian ole enää ollenkaan."
"Jos harkinnanvara kasvaa, niin ei ole mitään varmuutta siitä, että se kohtelisi pieniä samalla tavalla", Liikanen sanoo komissaarin kokemuksella. Mutta vaikka hän vierastaakin uudistusta, tasapainoa voidaan tarkastella uudestaan. "Ehkä on liikaa kiinnitetty huomiota vain yhden vuoden alijäämiin ja liian vähän 60 prosentin velkatasoon."
Myös ikääntyminen selittää korjaustarvetta. "Meidän täytyy rakentaa taloutemme kestävälle perustalle." Esimerkiksi Saksan alijäämästä puolet johtuu itäsaksalaisten saamista eläkeoikeuksista.
Pääjohtaja kohtuullistaisikin arvioita Saksan tilanteesta. "Kun me menimme euroon, Suomen korkotaso laski." Kaikki muut euromaat saivat edun, paitsi Saksa.
"En pidä poissuljettuna sitä, että Saksan talous kääntyy vielä tämän vuoden aikana. En tarkoita radikaalia hyppäystä, vaan säästöasteen nousu pysähtyy ja kulutuskysyntä alkaa vahvistua."
Luottamuksesta
kyse
Joka tapauksessa alkuperäinen kasvu- ja vakaussopimus on mainettaan parempi. Se on pakottanut jäsenmaat pinnistelemään pitääkseen taloutensa tasapainossa. "Vaikka kaikki eivät ole onnistuneet, se puhaltaa niskaan koko ajan."
Sopimuksen uudesta muodosta päättää EU-neuvosto. Mutta Euroopan taloudelle ja päättäjille olisi etua siitä, jos ne pitäytyvät muutoksista, joita EKP pitää vahingollisina talouden kehitykselle. "Kysymys on luottamuksesta ja luottamus vaikuttaa talouden kehitykseen ja korkoon." Saksassa esimerkiksi on epäilty jopa puolustusbudjetin poistamista vertailuista.
Euromaiden korkotaso on poikkeuksellisen alhainen ja rahapolitiikka siis selvästi elvyttävää, Liikanen toteaa. EKP on - toisin kuin Yhdysvaltojen Fed - ilmoittanut hintavakaustavoitteen, joka on vajaat kaksi prosenttia. "Se ei sulje pois, että joskus tulevaisuudessa lähestyttäisiin neutraalia tasoa."
Neutraaliksi peruskorko muuttuisi euroalueella näillä näkymin noin 3,5-4 prosentin tasolla.
"Selvä korjausliike on luonnollinen", Liikanen viittaa Fedin koronnostoihin. Niissä heijastuu nyt se, miten amerikkalaiset pudottivat peruskorkonsa ylhäältä erittäin alas.
Päättäjille
välineitä
"Olen ihan varma, että eduskunnan kansainvälinen seuranta on kolmen parhaan joukossa", Liikanen kiittää kiinnostusta etenkin Eurooppa-kysymyksiin.
Mutta on päästävä askel eteenpäin. Tavoitteena on jäsentää toisiinsa liittyvää taloustietoa paremmin johtopäätöksiksi, joihin kotimaan ratkaisuissakin voidaan nojata. "Että argumenttien ja perusteiden koko jana vahvistuu."
Tätä varten Suomen Pankissa ahkeroidaan malleja. Mikrotasolla kokeillaan, miten talous reagoi, jos kilpailua lisätään vaikkapa kaupan tai rakennusalan piirissä. "Hinnat laskevat, ihmisten ostovoima kasvaa, he ostavat lisää tavaroita ja palveluja, syntyy uusia työpaikkoja, lopulta myös investointeja."
Kevään korvalla on luvassa selvitystä asuntomarkkinoista. Sillä koskaan ennen eivät kuluttajat ole nauttineet näin halvasta korkotasosta, Euroopan alimmista lainatarjouksista pankkien välillä ja pitkistä luotoista.
Yritystalouden tutkimusta ei sentään ole luvassa. "Mutta pitää kyetä avaamaan kansantalouden kokonaislukuja." Fedin pääjohtaja Alan Greenspan esimerkiksi on erinomaisen selvillä eri aloista, Liikanen vihjaa.