Kataisen hallitus on onnistunut saamaan aikaiseksi suuria periaatelinjauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Periaatelinjauksilla ei pötkitä pitkälle. Nyt on korkea aika kyetä muuttamaan suuret linjat yksityiskohtaisiksi päätöksiksi, jotka johtavat talouden kehityksen suunnan muutokseen.
Tätä viestii luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P), joka pysytti Suomen luottoluokituksen vielä korkeimmassa kolmessa A:ssa. Luokittajan arvio oli aikaisempaa kriittisempi Suomen näkymien muututtua huonompaan suuntaan.
Jos julkisen talouden kohentamiseen tähtääviä päätöksiä ei kyetä viemään käytännön toimiksi, luottoluokitus on vaarassa pudota. Luottoluokituksen lasku ei kuitenkaan ole katastrofi. Suomen valtion lainojen korot ja sitä myötä hoitokulut nousisivat jonkin verran. Talouden päällimmäisin murhe on pitkään jatkunut miinuskasvu.
S&P:n arvio Suomen talouden tilasta on samansuuntainen valtiovarainministeriön näkemyksen kanssa. Molemmat ovat pudottaneet ensi vuoden talouskasvuennustetta alaspäin, 1,4 prosenttiin.
Luokittaja arvioi Suomen olevan haavoittuvainen sekä euroalueen epävakauden että Venäjän-kaupan näkymien takia.
Vaikka euroalueen taloudessa on tapahtunut piristymistä, kasvu on heiveröistä.
Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Ukrainan kriisin ja siihen liittyvien pakotteiden vuoksi kauppa saattaa notkahtaa tänä vuonna tuntuvasti. Laskelmien mukaan pahimmillaan pakotteet iskevät Venäjän-kauppaan sen verran, että se muuttaa hienoiseksi nousuksi ennustetun talouskasvun miinusmerkkiseksi.
Jos taloutta ei saada nousu-uralle, se lisää entisestään painetta sopeuttaa julkista taloutta. Jo nyt on nähty, kuinka vaikeaa on päättää menojen leikkauksista edes periaatetasolla. Asia vain hankaloituu siinä vaiheessa, kun periaatteet pitää siirtää käytännön toimenpiteiksi.
Luottoluokittaja muistuttaa Suomea vanhoista vaivoista, jotka odottavat edelleen ratkaisua. Tällaisiahan ovat väestön ikääntyminen ja kuntatalous. Näihin liittyvien epäkohtien korjaaminen on kiinni juuri siitä, kyetäänkö siirtämään hyviä aikomuksia tekojen tasolle.
Ikääntymisen yhteydessä on puhuttu työurien pidentämisen välttämättömyydestä. Asia tulee hallituksen pöydälle syksyllä työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen jäljiltä. Konkreettisiin toimiin on vielä pitkä matka etenkin kun järjestöt ovat varsin erimielisiä toimenpiteistä.
Päättämättömyys koskee myös kuntataloutta. Hallitus on rakenneratkaisujen yhteydessä luvannut vähentää kuntien tehtäviä. Tehtävät ovat entisellään. Kunnissa pelätään taakan jopa kasvavan.
Kataisen hallituksen tärkeimpänä tavoitteena oli aikaansaada kunnianhimoinen kuntauudistus. Sillä tähdättiin kuntien menojen voimakkaaseen karsimiseen muodostamalla vahvoja peruskuntia ja vähentämällä rajusti kuntien määrää. Hanke näyttää hautautuvan.