Ministeri Aatos Erkon mielestä poliitikkojen yksityiselämän kaivelussa tarvittaisiin enemmän hyvää makua ja jonkinlaista selkärankaa. Pelkästään satuilemalla ja juorujen perusteella juttuja ei tulisi tehdä.
Sanomalehtien olisi, mikäli mahdollista, Erkon mielestä hyvä tehdä jonkinlainen ero juorujournalismiin.
"Juorujournalismissa pahinta on se, että se todella perustuu hyvin paljon juoruihin eikä faktaan", Erkko toteaa. Perään hän muistuttaa journalismin peruslähtökohdasta: ei pidä kertoa taruja ja satuja, vaan totta.
"Jos joku asia suoranaisesti vaikuttaa poliitikon toimintaan, täytyy siitä tietysti kertoa. Mutta esimerkiksi esillä olleet asiat eivät ole valtavan lohdullisia", Erkko sanoa viitaten pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) yksityiselämän kaiveluun.
Erkko korostaa olevansa todellisten uutisten, ei tekouutisten kannattaja.
"Jälkimmäisiä on ikävä kyllä tullut lisää ja lisää mediamaailmaan. Samaan kategoriaan kuuluu juorujournalismi. Tehdään tekemällä juttuja ja kuvitellaan, että ihmiset ovat niistä kiinnostuneita. Tämä pätee tiettyyn rajaan asti."
Vaikka Erkko sanoo katsovansa suomalaisen median tilaa periaatteessa luottavaisin mielin, näkee hän myös paljon ongelmia.
"Niin helppoa kuin on sanoa kaupallisuus, kyse ei ole pelkästään siitä, vaan piiskatusta kilpailutilanteesta. Se ei ole medialle kauhean terveellinen", Erkko toteaa.
Mitään uutta elintä Julkisen Sanan neuvoston lisäksi Erkko ei kaipaa kirjoittelua valvomaan. "Neuvoston, joka sai juuri uuden puheenjohtajan, täytyy kyllä terästäytyä."
Laadulla on tulevaisuus
Erkko uskoo laatujournalismiin ja sen tulevaisuuteen.
"Kalevassa ja Helsingin Sanomissa puhutaan samoista lähtökohdista. Laatu on hyvin tärkeä asia."
Erkko korostaa, että laatu ei kuitenkaan saa olla tukahduttavan tylsää. Laatu on aika arvotonta, jos sillä ei ole vahvaa kannatusta ja kiinnostusta lukijoiden keskuudessa.
"Tässä suhteessa Suomessa ollaan suureen maailmaan verrattuna aika uniikissa asemassa. Meillä lukijat ovat tottuneet sanomalehtien laatuun. Päätoimittajien laatuvaatimus on hyvä asia. On tärkeää, että lukija luottaa lehteensä olkoon se mikä tahansa."
Erkon mielestä lehtien pitää tulla vielä lähemmäksi ihmistä. "Kaipaan vielä enemmän tavallisen ihmisen asioita, hätää ja ongelmia lehtien palstoille. On tavattoman tärkeää, että lehdet eivät kirjoita toisilleen, vaan lukijoilleen. "
Yhtä tärkeää Erkon mukaan on se, että Suomessa ilmestyy lehtiä eri puolilla maata ja että maakunnat hallitsevat lehtiään. ""Lehtien ketjuuntumista en valtavasti kannata", Erkko toteaa.
Lehdistön omistajuutta koskevan kysymyksen kohdalla Erkko kyselee: onko ulkomaille valuminen "kauhea termi"? Hän ei näe asiaa näin. Mutta jos niin on, saman termin pitää olla käytössä kaikissa yrityksissä.
"On helppo olla konservatiivinen. Totuus on kuitenkin se, ettei kotimaisuus ole mikään tae siitä, että lehti on hyvä, objektiivinen ja oikeudenmukainen. Suurempi ongelma on löytää vastuunalaisia omistajia, riippumatta minkä näköisiä he ovat. Omistajan kotimaalla ei ole loppusuoralla merkitystä. Tämä on hyvin paljon tunnepitoinen kysymys", Erkko tarkentaa.
Nuorten palstojen vastustaja
Samalla kun kaupallisuus ja iltapäivälehdistömäisyys ovat korostuneet lehdistön toiminnassa, on taistelu erityisesti nuorten lukijoiden sieluista osa lehtien sisältöä.
Erkolla on yllättävä mielipide: "Vastustan sitä ajatusta, että on nuorten palstoja ja nuorille tarkoitettuja erikoisjuttuja. Se on aika naiivia ajattelua. Sanomalehtien pitää olla yhtä kiinnostavia nuorille kuin varttuneemmillekin."
Sanomalehtien liitto ja yksittäiset lehdet ovat viime vuosina tehneet mittavaa työtä kouluissa. Tämä saa Erkolta kiitosta. Kokemukset työstä ovat hänestä hyviä. "Eivät nämä ole mitään päivän lentoja, vaan pitkäaikaisen työn tuloksia", Erkko muistuttaa.
Erittäin tärkeänä hän pitää sitä, että nuoret oppisivat jo kotonaan lukemaan lehtiä. "Näin he oppivat, että sanomalehti on osa elämä, vaikka on televisio, internet ja kaikki muu. Eivät ne kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan."
Lehdestä eväät jo aamulla
Sanomalehtien tulevaisuuteen Erkko uskoo vahvasti. Painetulla sanalla on hänen mukaansa jatkossakin riittävästi töitä.
"Lehti ei kuitenkaan voi vain seistä paikallaan. Sen täytyy kehittyä ja käyttää hyväkseen sitä ammattitaitoa, mitä kasvavasti etenkin nuoressa journalistisessa porukassa on."
Aatos Erkolle sanomalehti kuuluu jo aamiaispöytään.
"Olen niin vanhanaikainen ja elänyt lehden piirissä koko ikäni, etten oikein jaksa innostua siitä, mitä ruudussa on, ennen kuin olen lukenut sen lehdestä."
Erkon mielestä aamuinen lehdenluku antaakin jokaiselle välttämättömän informaation päivän keskusteluun ja argumentointiin työpaikoilla. Syventävän jatkolukemisen voi tehdä illalla.