Oulu
BirdLife Suomi on valinnut vuoden seurantalajiksi selkälokin ja nimenomaan nimirodun selkälokin, jota voi syystä kutsua maailman suomalaisimmaksi linnuksi.
Selkälokki on pohjois- ja länsieurooppalainen laji, jonka pesimäalue ulottuu Vienanmereltä Islantiin ja Atlantin rannikkoa myöten Iberian niemimaalle.
Selkälokista erotetaan nykyisin neljä alalajia. Nimialalaji Larus fuscus fuscus pesii Itämeren saaristoissa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ja lisäksi Pohjois-Norjassa ja Itä-Fennoskandian sisävesillä.
Selkälokin kanta on taantunut rajusti koko Itämeren piirissä sitten 70-luvun. Tehostetulle selkälokin kartoitukselle ja suojelulle on siis tarvetta. Selkälokkeja pesi Suomessa parhaimmillaan 1960-luvulla 20 000 paria, mutta sen jälkeen kanta on laskenut yli 50 prosenttia. Uusimmassa Suomen uhanalaisuusluokittelussa selkälokki on luokiteltu jo vaarantuneeksi lajiksi.
Kannat ovat vähentyneet koko nimirodun esiintymisalueella. Rajun vähenemisen yhdeksi keskeiseksi syyksi arvellaan talvehtimisalueilta tropiikista saatuja ympäristömyrkkyjä.
Myös harmaalokin runsastuminen on heikentänyt selkälokkikantoja monin paikoin. Selkälokkeja pesinee Suomessa nykyisin noin 7 000 paria.