Pääkirjoitus

Sek­suaa­li­vä­hem­mis­töt yhä arka paikka

Huippu-urheilijan tunnustautuminen homoksi kesken lupaavan uran koetaan Suomessa jymyuutiseksi. Homoudesta tai lesboudesta on yleensä rohjettu kertoa vasta aktiiviuran loputtua.

Huippu-urheilijan tunnustautuminen homoksi kesken lupaavan uran koetaan Suomessa jymyuutiseksi. Homoudesta tai lesboudesta on yleensä rohjettu kertoa vasta aktiiviuran loputtua. Uimari Ari-Pekka Liukkonen ansaitseekin kiitosta rohkeudestaan.

Raamikkaalle urheilijalle on tulvinut kannustusta homotunnustuksen jälkeen. Liukkonen tekee näkyväksi ilmiön, joka on olemassa myös urheiluväen keskuudessa. Yksityisyyden piiriin kuuluvalla seksuaalisella suuntautumisella ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, mitä yksilö tekee muussa elämässään.

Toivottavasti uimarin ulostulo johtaa siihen, että jatkossa aiheesta ei ole enää uutiseksi. Urheilu on ollut viimeisiä heterolinnakkeita. Atleettisuuden ja urheilullisuuden ihailuun ei valtaosassa lajeja ole ollut hyväksyttävissä ajatus poikkeavasta seksuaalisuudesta. Sen sijaan urheilukuvissa on usein läsnä avoin seksuaalisuus, jota niukka ja myötäilevä urheilumuoti ruokkii.

Homotunnustuksen ajoitus on harkittu, sillä Sotšin olympialaiset ovat nostaneet asian pintaan. Venäjän homolait ovat puhuttaneet kansainvälistä yhteisöä, ja jossain vaiheessa näytti siltä, että homoilta olisi pääsy kielletty kisoihin. Vielä viime syksynä Suomessakin oltiin huolissaan sateenkaarikynsistä. Sittemmin presidentti Vladimir Putin on toivottanut kaikki seksuaalivähemmistöt tervetulleiksi Sotšiin.

Seksuaalivähemmistöihin vallitsee ainakin yleisellä tasolla liberaali suhtautuminen. Kun pintaa hieman raaputetaan, alta paljastuu syrjiviä asenteita. Suhdetta seksuaalivähemmistöihin testataan seuraavan kerran 20. helmikuuta, kun kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolainsäädännöstä tulee eduskunnan lähetekeskusteluun.