Sek­suaa­lis­ta ah­dis­te­lua esiin­tyy jo ala­luo­kil­la

Jo peruskoulun alaluokilla esiintyy seksismiä ja seksuaalista ahdistelua. Yleisintä on luokkatovereiden nimittely homoksi tai huoraksi, mutta myös käpälöintiä ja kourimista esiintyy. Tämä selviää tutkimusaineistosta, joka kerättiin 11- ja 12 -vuotiaiden lasten keskuudesta pohjoissuomalaisilta ala-asteilta vuonna 2002.

Yleisimmin käpälöinnin uhrina oli oman luokan tyttö.
Yleisimmin käpälöinnin uhrina oli oman luokan tyttö.

Jo peruskoulun alaluokilla esiintyy seksismiä ja seksuaalista ahdistelua. Yleisintä on luokkatovereiden nimittely homoksi tai huoraksi, mutta myös käpälöintiä ja kourimista esiintyy. 11-12-vuotiaat lapset kertovat jopa tehneensä erilaisia seksikokeiluja keskenään kouluaikana.

Tämä selviää aineistosta, jonka Oulun yliopiston naistutkija Vappu Sunnari ja hänen tutkimusryhmänsä keräsivät 11- ja 12 -vuotiaiden lasten keskuudesta pohjoissuomalaisilta ala-asteilta vuonna 2002. Vastauksia kertyi yli 650. Noin puolet vastaajista oli oululaisia.

Vappu Sunnarin mielestä tulokset ovat erittäin huolestuttavia.

- Tähän ongelmaan kiinnitetään hyvin vähän huomiota. Näyttää siltä, että opettajien täytyy katsoa tilannetta läpi sormiensa. Miten muuten voi olla mahdollista, ettei hän näe tapauksia, vaikka koko luokka saattaa kuohua, hän ihmettelee.

Tutkimuksessa selvitettiin koulujen sukupuolistunutta ja seksuaalista väkivaltaa. Lapset saivat muun muassa kertoa, mitä sellaista luokan oppilaat tekevät, josta toinen ei pidä. Lisäksi he vastasivat, onko heitä käpälöity ja millaisia ilkeitä nimiä he olivat kuulleet luokkansa oppilaiden käyttävän toisistaan.

Yleisintä seksismiä oli luokkatoverin haukkuminen huoraksi tai homoksi. Myös lesbottelua esiintyi. Nimittelyä tapahtui käytännössä jokaisella tutkitulla luokalla.


Uhrina yleensä
oman luokan tyttö

Noin 20 prosenttia lapsista kirjoitti joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Heitä oli muun muassa hipelöity, käpälöity ja puristeltu. Yleisimmin käpälöinnin uhri oli tyttö, jonka takapuolta tai rintoja oli kourittu. Teko oli saattanut toistua useaan kertaan eri ajankohtina. Puristelijoina olivat yleensä jotkut oman luokan pojat.

Joissakin tapauksissa myös opettaja oli käpälöinyt lapsia. Eräs tyttö kertoi, että opettaja oli tullut matematiikan tunnilla istumaan hänen viereensä ja laittanut kätensä hänen jalkojensa väliin. Poika puolestaan kirjoitti, että uimareissulla opettaja hiplasi häntä selästä, taputti takapuolelle ja hihitti päälle.

- Välttämättä kaikissa tapauksissa opettajan näkökulmasta ei ole kysymys käpälöinnistä. Selkään kosketuksesta ei välttämättä voi sanoa, onko se ollut käpälöintiä, mutta se on voinut olla. Jos käsi laitetaan jalkojen väliin niin siinä ei tarvitse miettiä, onko raja ylitetty, Sunnari pohtii seksuaalisen ahdistelun rajanvedon vaikeutta.

Hänen tutkimuslähtökohdissaan ahdisteluksi laskettiin se, jos teko oli yksipuolinen, epätoivottu ja tuntui vastapuolesta epämiellyttävältä.


Ahdistelu ja kuohunta
korostunutta

Kaikkein hälyttävimmissä kirjoituksissa ahdistelu ja siihen liittyvä kuohunta luokissa olivat erityisen korostuneita. Opettaja oli osallistunut ahdisteluun, tytöt ja pojat kirjoittivat tehneensä erilaisia seksikokeiluja keskenään, nimittely oli voimakasta ja sukupuoliasioihin kiinnitettiin poikkeuksellisen paljon huomiota.

- Eräs tyttö esimerkiksi kirjoitti, että monta poikaa oli samanaikaisesti ahdistellut häntä seksuaalisesti, Sunnari selittää.

Hänen mielestään huolestuttavinta ahdistelutapauksissa on se, että niistä ei yleensä kerrota kenellekään. Vaikeneminen ei kuitenkaan auta, vaan asiaan pitäisi puuttua heti puimalla se juurta jaksaen.

- On kysymys monella tapaa arkaluontoisista asioista. Jos niitä ei käsitellä hyvin, saatetaan joutua toiseen ääripäähän. Tällöin toista ihmistä ei uskalleta koskettaa ollenkaan väärintulkitsemisen pelossa, hän huomauttaa.

Tutkimusaineistosta löytyi myös muita rajusti kuohuvia luokkia. Nämä olivat Sunnarin mukaan yleensä oppilasmääriltään keskimääräistä suurempia, ja niissä oli selvästi enemmän poikia.

Aivan kaikissa luokissa häirintää ei kuitenkaan esiintynyt.

- Lasten keskinäiset suhteet olivat toisiaan kunnioittavat ja myönteisiä ihmissuhteita korostavat, hän kuvailee.

Sunnari pitää tutkimuksensa tuloksia luotettavina. Hänen mukaansa ne perustuvat laajaan aineistoon ja esille tulleet asiat eivät olleet yksittäistapauksia, vaan ne toistuivat useiden eri oppilaiden teksteissä. Tutkimusprojektiin sisältyi myös vastaavateemainen syvempi tapaustutkimus, jonka tulokset olivat samansuuntaisia.

Sunnarin mukaan työryhmä tekee parhaillaan vastaavaa tutkimusta venäläisissä kouluissa.

Ilmoita asiavirheestä