Seksuaalirikollisille tarkoitettu lääkehoito tulisi liittää osaksi ehdotonta vankeusrangaistusta, ehdottaa oikeusministeriön työryhmä. Velvoite koskisi sellaisia rikoksentekijöitä, jotka on tuomittu vakavista seksuaalirikoksista, kuten törkeästä raiskauksesta tai törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näissä tapauksissa rikollisella on yleensä ollut useita uhreja, rikos on kohdistunut lapseen tai hyväksikäyttö on jatkunut pitkään.
Kansainvälisten kokemusten mukaan seksuaalirikosten uusimista voidaan ehkäistä lääkityksellä, joka voimakkaasti heikentää rikoksentekijän seksuaalista kykyä ja halua.
Työryhmän mielestä lääkehoidon tulisi aina perustua seksuaalirikoksesta tuomitun vapaaehtoisuuteen. Se katsoo, että tuomitun oma motivaatio hoitoon on tärkeää hoidon tehokkuuden kannalta.
Ehdotuksen mukaan lääkehoito liitettäisiin valvotun koevapauden ja ehdonalaisen vapauden järjestelmään. Käytännössä vanki aloittaisi lääkityksen jo vankeusaikana. Hänen olisi sitouduttava sen jatkamiseen myös ehdonalaisessa vapaudessa, ennen kuin hänet päästettäisiin valvottuun koevapauteen. Jos vanki rikkoisi määräyksiä, koevapaus voitaisiin peruuttaa määräajaksi, tai hän voisi menettää osittain ehdonalaisen vapautensa.
Suomessa tuomitaan vuosittain ehdottomaan vankeuteen 90-115 seksuaalirikollista. Työryhmä arvioi, että lääkehoitoa annettaisiin 5-10 vangille.
Seksuaalirikollisten lääkehoitoa pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) aamupäivällä.