Koulut ovat saaneet oppaan siitä, miten seksuaaliseen häirintään voidaan ja pitää puuttua.
Eduskunta pääsee puhumaan siitä, pitääkö seksiin saada suostumus, jos ei käytä väkivaltaa.
Seksuaalisten tekojen rajojen hyväksyttävyydestä käydään parhaillaan keskustelua kahdellakin tasolla. Metoo-kampanja on nostattanut julkisuuteen erilaisissa yhteisöissä tapahtuneita räikeitä ahdistelutapauksia, jotka olivat saaneet jatkua vuosikausia ilman, että niihin oli puututtu. Eduskunnassa puolestaan on vireillä muutosesitys suostumuksen puutteen kirjaamisesta raiskauslainsäädäntöön.
Opetushallitus laati nopealla aikataululla oppaan kouluille sen jälkeen kun räikeät ahdistelutapaukset nousivat julkisuuteen. Opas antaa eväitä siihen, miten seksuaalista häirintää voidaan ehkäistä ennalta ja miten siihen on puututtava.
Opas tulee tarpeeseen, sillä monissa kunnissa ja kouluissa ohjeistukset ja häirinnän vastaiset suunnitelmat ovat puutteelliset. Seksuaalisen häirinnän esiin nostavat ovat saattaneet kokea jääneensä asian kanssa yksin.
Julkisuudessa kerrotuissa tapauksissa oppilaidensa luottamuksen eri tavalla hankkineet opettajat venyttivät sopivaisuuden rajaa, joka ilmeni jopa vuosia jatkuneina seksuaalisina tekoina. Häirinnän kitkeminen vaatii asennemuutosta ja opastusta siitä, miten asioihin voidaan ja pitää puuttua, jos se kaiken tämän jälkeen on vielä jäänyt epäselväksi.
Koulujen pitäisi olla seksuaalisesta häirinnästä vapaita paikkoja. Lapset ja nuoret viettävät koulussa ja koulun piiriin liittyvissä toiminnoissa vuosia elämästään, joten heidän pitää voida olla siellä turvallisin mielin. Nyt näin ei aina ole, vaan lapset kohtaavat seksuaalista häirintää jo alaluokilla. Asenteet siirtyvät eteenpäin parisuhteeseen ja työelämään.
Koulu on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka ja menestyksen perusta. On kohtuutonta, jos lapset altistuvat häiritsevälle kommentoinnille, seksuaalisesti häiritsevälle viestittelylle saati seksuaaliselle ehdottelulle ja ahdistelulle.
Raiskausrikokset ja raiskaustuomiot ovat puhuttaneet kansalaisia viime vuosina. Eduskunnan käsittelyn tulee tänään lakialoite, jossa esitetään suostumusperustaa raiskausta koskevaan lainsäädäntöön. Asiasta on vireillä myös kansalaisaloite.
Nyt lainsäädäntö lähtee siitä, että raiskaukseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa niin, ettei uhri pysty puolustautumaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Tämän seurauksena kymmenvuotiaan väkisinmakaamista ei tulkittu oikeudessa raiskaukseksi, koska lapsi ei erikseen vastustellut. Tällainen ajattelu merkitsee sitä, että toisen voi raiskata, jos ei tämä erikseen vastustele.
Suostumuksen puutteen on epäilty olevan vaikeasti todennettavissa. Tässä voi kysyä, miten vaikea on tulkita tai ymmärtää sitä, että toinen osapuoli ei halua seksiä.
Suomi on kansainvälisten sopimusten pohjalta sitoutunut siihen, että suostumusperustaisuus on raiskausmääritelmän keskeinen osa. Vielä 2014 suostumusperusteisuus torjuttiin ”elämälle vieraana”, mutta nyt aika on kypsä.
Suostumuksen puuttumisen ottaminen osaksi raiskauksen tunnusmerkistöä kuvastaisi paremmin nykyaikaista käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.