Koululaisten Oma-aika -kalenterin seksivalistussivujen nuorekas ja osin ronskikin kieli on herättänyt kummastusta. Sivut kalentereihin tuottaa Väestöliiton Nuorten avoimet ovet.
Vuodesta 2001 lähtien julkaistujen sivujen nuorekkaaksi vuoden alusta muutettu tyyli on saanut myönteistä palautetta, eikä sitä aiota muuttaa. "Kielenkäytön nostattamat tunteet otetaan huomioon. Tarkoitus ei ole suututtaa ketään, vaan vaikuttaa positiivisesti", Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo.
Seksuaalikasvatussivujen kieltä kummastelivat taannoin Ilta-Sanomien haastattelemat eteläpohjalaiset kunnanisät. Pohjoissuomalainen kunta on tiettävästi myös toivonut sivujen jättämistä pois omasta versiostaan.
Cacciatoren mukaan erityisesti lause "Hyvä fantasia pesee kyllä mennen tullen huonon hässimisen", on aiheuttanut ärtymystä. Hän tosin haluaa kiinnittää huomiota lauseen viestiin.
Kielteistä palautetta ei juurikaan ole tullut kalenterin julkaisseelle Kustannus Oy Maamerkillekään. Sen verran julkisuus kuitenkin herätti, että kunnat saavat itse päättää seuraavaan, tammikuussa ilmestyvän kalenterin sisällöstä. Esimerkiksi Väestöliiton sivut saa halutessaan korvata muulla aineistolla.
"Tekninen toteutus on vielä mietintämyssyn alla", kertoo Maamerkin toimitusjohtaja Leila Pesonen.
Tänä syksynä kaikista jaetuista kalentereista löytyy myös Väestöliiton seksuaalikasvatusosio.
Maamerkin Oma-aika 03-04 -kalentereita jaettiin koulujen alkaessa yli 200 kunnan yläasteelaisille. Ne rahoitetaan kuntien ostamalla mainostilalla.
Maamerkki ei ole ainoa kalenterialan yrittäjä. Joissakin Oulun lääninkin kunnissa on ollut jaossa ruotsalaisen yhtiön Deitti -kalenteri, jossa on myös eri sisältö. Muun muassa Väestöliiton sivuja ei ole.
Teksti ei
hätkäytä
Ainakaan Oulun Karjasillan yläasteen ysejä seksivalistussivujen nuorekas teksti ei hätkäytä. Jasmin Krekilä, Sini Keinänen, Vili Lauri ja Paavo Pitkäaho ovat asiasta yhtä mieltä.
"Ei vähäisimmässäkään määrin", Paavo Pitkäaho sanoo.
Valistussivujen asia sinänsä on nuorten mielestä paikallaan, vaikka vain harvat vaivaituvat niitä lukemaan. Samaa asiaa kun on ollut tarjolla viidennestä luokasta lähtien.
Parhaimmillaan teksti onnistuu huvittamaan. Esimerkiksi Seksi-suomi-seksi -sanakirja löytää kondomille ennen kuulemattomia ja aika kummallisia synonyymejä.
"Kuminami, huppu, tuppi", Vili Lauri luettelee ja epäilee, ettei sivuille keksittyjä ilmauksia taida kukaan oikeasti käyttää.
"Kuulostaa siltä, kuin nelikymppiset sosiaalitädit yrittäisivät tehdä nuorekasta tekstiä. Se paistaa läpi", Pitkäaho tuomitsee.
Myös Karjasillan yläasteen rehtori Veijo Kurki luki Väestöliiton tekstin läpi, eikä löytänyt siitä huomautettavaa.
"Totesimme yhdessä perhekasvatuksen opettajan kanssa, että se on sopivaa seksivalistusta nyky-yhteiskunnassa", Kurki sanoo ja viittaa television ja median yksipuoliseen tarjontaan.
Monenlainen materiaali tarpeen
Cacciatore puolustaa nuorisolle ominaisemman kielen käyttämöä seksuaalikasvatuksessa. Varsinkaan kaikki pojat eivät hienovaraista ilmaisua ymmärrä ja tätimäisenä pidetty tyyli ärsyttää, joten monenlaista materiaalia tarvitaan.
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 34, ja pojista 27 prosenttia ilmoittaa olleensa yhdynnästä. Varhaisimmat seksin kokeilijat löytyvät useimmiten ryhmästä, jossa koulumenestys on heikointa. Väestöliiton tutkimusten mukaan sama ryhmä on huonoiten perillä seksuaaliterveystiedosta.
"Siinä ryhmässä ne seksikokeilut aloitetaan varhain", Cacciatore muistuttaa. Tiedon täytyy olla kiinnostavassa ja ymmärrettävässä muodossa.
Suurin piirtein samat tekstit olivat mukana jo kevään 2002 Spärdäripränttiä -kondomikampanjassa, eikä negatiivista palautetta tullut lainkaan. Cacciatoren mukaan palaute on kaiken kaikkiaan ollut erittäin myönteistä.
Nuorten mukaan myös seksivalistusta tulee toisinaan niin paljon, että se tuntuu tyrkyttämiseltä.
Väestöliiton Cacciatore harmitteleekin, ettei seksuaalikasvatukselle ole laatustandardeja, vaan nuorille syötetään sitä, kouluissa keksitään.
Ainaiset kondominkäyttöohjeet eivät tehoa, vaan Cacciatoren mukaan tarvitaan kuhunkin ikään sopivaa, itsetuntoa tukevaa tietoa ja puhetta tunteista.