Yhdysvaltain republikaanipuolue on joutunut valtakautensa pahimpaan uskottavuuskriisiin vain kuukautta ennen marraskuun välivaaleja floridalaisen kongressiedustajan Mark Foleyn kongressin alaikäisille läheteille osoitettujen seksinnälkäisten viestien päädyttyä julkisuuteen. Osansa puolueen ongelmiin toivat myös tuoreet paljastukset Irakin sodan onnettoman kehnosta suunnittelusta ja Valkoisen talon välinpitämättömyydesta varoituksiin ennen syyskuun terrori-iskuja 2001.
12 vuotta kongressissa republikaanien edustajana istunut Foley ilmoitti eroavansa viikko sitten sen jälkeen, kun ABC-televisioyhtiö paljasti hänen lähetelleen kongressin lähettipojille sopimattomiksi tulkittuja teksti- ja sähköpostiviestejä.
Julkisuuteen tulleista viesteistä päätellen 52-vuotias Foley oli jo pitkään harrastanut enemmän tai vähemmän avointa seksisuhteiden metsästystä kongressin nykyisten ja entisten koululaisharjoittelijoiden parissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole saatu näyttöä siitä, että hän olisi onnistunut harrastamaan seksiä alaikäisten kanssa.
Tilanteen on tehnyt erityisen tuhruiseksi se, että Mark Foley oli itse viime kesänä näkyvästi valmistelemassa liittovaltion lakia pedofiilien tuomioiden koventamiseksi ja heidän valvontansa lisäämiseksi.
Eronsa jälkeen Foley ilmoitti ensin asianajajansa kautta hakeutuneensa hoitoon alkoholismin vuoksi ja pari päivää myöhemmin hän myönsi jälleen asianajanasa välityksellä olevansa homoseksuaali mutta kielsi ehdottomasti olevansa pedofiili. Foleyn lakimiehen mukaan hän joutui katolisen papin hyväksikäyttämäksi varhaisina teinivuosinaan.
Kriisi levisi koko republikaanisen puolueen ongelmaksi siinä vaiheessa kun ensin demokraatit ja sitten lehdistö ryhtyivät epäilemään, että edustajainhuoneen republikaanijohto yrittänyt peitellä Foleyn tekemisiä.
Tulilinjalle on joutunut erityisesti edustajanhuoneen pitkäaikainen puhemies Dennis Hastert, jonka toimiston sanotaan saaneen varoituksia floridalaisedustajan touhuista jo 2003. Hastert kuitenkin kiisti jyrkästi tienneensä Foleyn toiminnan vakavasta luonteesta ennen kuin viikko sitten.
Lausunnon uskottavuus joutui tuoreeltaan koetukselle, kun Mark Foleyn aikaisempi avustaja Kirk Fordham kertoi varoittaneensa Hastertin toimistoa Foleyn puuhista jo 2003 ilman, että Hastert olisi puuttunut hänen tekemisiinsä.
Jopa osa republikaanien omista lehdistä vaati tuoreeltaan Hastertin eroa vielä suurempien poliittisten vahinkojen välttämiseksi. Hastert vakuutti kuitenkin vielä perjantaina pysyvänsä paikallaan puhemiehenä.
Foleyn tekemiset ovat kuitenkin jo työntäneet republikaanit syvälle uskottavuuskriisiin. Perjantaina julkaistujen mielipidetiedustelujen mukaan vain 16 prosenttia amerikkalaista hyväksyy republikaanien toiminnan Foleyn tapauksen jälkihoidossa ja kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että puolueen johto on syyllistynyt Foleyn tekemisten tahalliseen peittelyyn.
Vaikka Foleyn tapaus on viimeisin republikaaneja kohdannut takaisku, tämänkertainen uskottavuusluisu alkoi jo pari päivää ennen Foleyn tekemisten paljastumista kun Washington Postin tähtireportterin ja aikanaan Richard Nixonin Watergate-skandaalin paljastaneen Bob Woodwardin kirja "State of Denial" pääsi julkisuuteen. Kirja välittää amerikkalaisille kuvan riitaisasta Valkoisesta talosta, joka lähetti amerikkalaisjoukot Irakiin sotimaan vailla minkäänlaista toteuttamiskelpoista suunnitelmaa sodan jälkihoidosta.
Woodwardin kirjan paljastukset saivat Valkoisen talon tiukasti puolustuskannalle ja väittämään, että Woodward valehtelee monissa keskeisissä argumenteissaan.
Muun muassa ulkoministeri Condoleezza Rice kiisti ensin tiukasti Woodwardin kirjassaan kertomat tiedot siitä, että keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja George Tenet olisi erikseen käynyt varoittamssa silloin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana työskennellyttä Riceä tulossa olevasta terrori-iskusta heinäkuussa 2001 ja Rice oli sivuuttanut varoituksen merkityksettömänä.
Rice joutui kuitenkin perumaan puheensa kun tapaamisesta löytyi todisteet.
Erityisen vakavaksi amerikkalaisten mielissä on noussut Woodwardin raportointi siitä, kuinka Bushin hallitus johdonmukaisesti antaa myönteiseksi väritettyä harhaanjohtavaa tietoa sodan kulusta niin amerikkalaiselle yleisölle kuin kongressillekin.
Viimeisen puolentoista viikon tapahtumat ovatkin suistaneet republikaanien vaalijunan pahasti raiteiltaan. Puolue olisi halunnut pitää vaalien keskeisenä teemana terrorin vastaista sotaa, jossa Bushin kannatusluvut ovat edelleen olleen parhaimmillaan. Se on kuitenkin joutunut nyt keskittymään sisäiseen pyykinpesuun ja torjuntataisteluun.
CNN:n perjantaina julkaisemaan kyselyyn vastanneista 54 prosenttia kertoi kannattavansa demokraatteja republikaanien 39 prosentin kannatusta vastaan. Yhdysvaltain kongressinvaalit pidetään 7 marraskuuta. Niissä uudelleenvalitaan 435 edustajainhuoneen jäsentä ja kolmannes sadasta senaattorista. Republikaaneilla on tällä hetkellä enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Erityisesti edustajainhuoneen arvoidaan voivan siirtyä demokraateille, jos riittävän paljon hallituksen toimintaan kyllästyneitä republikaaneja jää vaalipäivänä kotiin.