"Meno on kaduilla vallan hurjaa", huokailee Harald Böhler Oslon poliisitalolla joulun alla. Hän viittaa prostituoituihin, jotka täyttävät Oslon paraatikadut varsinkin iltaisin. Kivenheiton päässä parlamenttitalosta nuoret nigerialaiset naiset käyvät avoimesti kauppaa juoksujalkaa paikalle rientävien miesten kanssa.
Poliisitarkastaja Böhler on ryhmänsä kanssa tehnyt kaksi vuotta töitä paljastaakseen ihmiskaupan tai seksibisneksen välittäjiä. Ensi vuonna poliisi saa käyttöönsä uusia keinoja, kun seksin ostaminen kielletään Norjassa.
"Me poliisit pidämme lakia hyvänä", hän kertoo. Böhler uskoo, että moni norjalainen voi jopa jättää seksin ostamisen, kun siitä tulee selkeästi lakiin kirjattu rikos.
Hän huomauttaa, että prostituutio ja siihen usein liittyvä ihmiskauppa on nykyään varsin kansainvälistä ja järjestäytynyttä. Naisia kierrätetään Euroopassa maasta toiseen. Ensin he tekevät töitä esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa ja sitten heidät toimitetaan vaikka Norjaan tai Suomeen.
"Juuri tälle kansainväliselle bisnekselle me haluamme lain myötä viestittää, että me emme ole enää tässä mukana."
Kaikki eivät ole uhreja
Böhler on tavannut työssään monenlaisia seksityöläisiä, jotka hankkivat asiakkaitaan joko kadulla, hierontalaitoksissa tai ilmoitusten kautta.
"En välttämättä sanoisi, että he kaikki ovat uhreja, mutta usein taustalta löytyy monenlaista ongelmaa. Valinnan varaa on ollut vähän: ovi prostituutioon on ollut yksi harvoja, jotka ovat olleet avoinna."
Böhler on vankasti sitä mieltä, että prostituutio on itsessään kielteinen ilmiö. Seksin myymistä hän ei suostu vertaamaan sosiaaliseen työhön saatikka mihinkään jalka- tai käsihoitoon. Ihan yhtä ehdottomasti hän kyseenalaistaa ostajien toimet.
"Seksin ostaminen ei kuulu ihmisoikeuksiin", hän kiteyttää näkemyksensä.
Laki ei pureudu syihin
Prostituoitujen kunnallisen ProSentret-tukipalvelun konsultti Arne Randers-Pehrson ei kaipaa uutta lakia.
"Nykyinen laki olisi ollut aivan riittävä ja toimiva. Se pureutuu juuri parittajatoimintaan, seksi-ilmoitteluun ja tilojen vuokraukseen."
Hän huomauttaa, että Norja saa nyt suurin piirtein Ruotsista kopioidun lain, joka toimii todennäköisesti samalla tavoin.
"Avoin eli katuprostituutio varmasti vähenee täällä ihan kuten on tapahtunut Ruotsissakin."
Sosiologina hän pitää kuitenkin kriminalisointia huonona ratkaisuna, koska prostituution syihin pitäisi pureutua aivan muilla keinoin.
Hän huomauttaa, että harvoin lainsäädännöstä on käyty samanlaista kädenvääntöä kuin uudesta kieltolaista. Norjan oikeusministeri vastusti lakia, kuten tekivät myös monet kansanedustajat.
Monelta menee työpaikka
Tukea laki ei saa myöskään Janni Wintherbauerilta, joka johtaa Norjan prostituoitujen Pion-etujärjestöä.
"Ei kukaan lakia kannata. Sehän vie monilta tytöiltä heidän työpaikkansa."
Wintherbauer ei suostu uskomaan poliisin ja poliitikoiden vakuutuksiin lain kaikkivoipaisuudesta; miten prostituoidut katoavat ihmisten silmistä ja koko ongelma ratkeaa.
"Idiootitkin tietävät, etteivät asiat kieltämällä häviä, ne painuvat vain taustalle kaikkine ongelmineen", sanoo täydet 50 vuotta alalla ollut Wintherbauer.
Hän huomauttaa, että Karl Johanin kaltaiset pääkadut voitaisiin siivota nigerialaisista prostituoiduista esimerkiksi nykyisen, pahennusta herättävän käytöksen kieltävän lain perusteella.
