Tunnelma Herttoniemen Marimekon tehtaassa Helsingissä on raikas. Kirkkaat värit ja runsaat kuviot tulvahtavat silmille kuin kevätaurinko. Mustavalkoiseen jokapoikaan sonnustautunut tuore toimitusjohtaja ja pääomistaja Mika Ihamuotila hymyilee onnellisena tyykien keskellä.
Tyytyväisyyteen on aihetta. Marimekko on noussut maailmalla huippusuosituksi brändiksi. Marimekon retrokankaat ovat kuumaa tavaraa Lontoon, New Yorkin ja Tokion kalleimmilla ostoskaduilla maailman huippuputiikkien joukossa.
Marimekko on pop erityisesti nuorten keskuudessa.
Ei jälkeäkään kansanedustaja Tanja Karpelan blogissaan haukkumasta Impivaaran puodista. Ihamuotila muistuttaa, että Marimekko-konseptilla on myymälöitä hienoimmilla ostoskaduilla eri puolilla maailmaa.
Huippuosaajia
Uutta kuosia luodaan Herttoniemen tehtaalla suunnittelijan, värikeittiön ja piirtämön yhteistyöllä. Ihamuotilan lempivärit vilahtavat syksyn mallistoissa. Toistaiseksi myydään vielä tuttua Kirsti Paakkasen linjaa.
Ihamuotilasta on hienoa, että Herttoniemessä koko ketju suunnittelijasta tuotantoon on saman katon alla.
Toimitusjohtajakin on samassa kerroksessa muiden kanssa ja istuu samassa pöydässä yhteisessä ruokalassa. Ei halaile niin kuin Kirsti, mutta moikkailee sujuvasti.
Entinen pankkimies on tehtaassaan onnellisempi kuin koskaan bisnesmaailmassa. Oikeastaan hän ihmettelee, miksei loikannut tänne jo aikaisemmin.
"Täällä on luovia, aitoja, ihania ihmisiä", Ihamuotila vuodattaa.
Marimekko on Ihamuotilan mukaan magneetti, joka vetää puoleensa parhaita suunnittelijoita. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, etteikö huippuosaajia voisi imeä ulkomailtakin. Olihan talossa jo Armi Ratian aikaan kaksi japanilaista suunnittelijaa.
"Mikäs olisi sen hauskempaa kuin vaikka joku nuori brasilialainen suunnittelija, joka hehkuttaisi voimakkailla väreillä ja muodoilla. Ehdoton edellytys on kuitenkin, että näkemys sopii Marimekon filosofiaan ja muotokieleen", Ihamuotila tähdentää.
Aikamoinen patriootti
Marimekon ydin on suomalaisuus. Suomalainen rehellisyys, aitous ja vilpittömyys. Ilman sitä ei voi ymmärtää marifilosofiaa.
Mika Ihamuotila selittää Marimekon ideologiaa kansallisella identiteetillä. Hän vertaa Marimekon värimaailmaa Akseli Gallen-Gallelan kansallisromanttisiin tauluihin. Samaa vahvuutta oli Armi Ratian marikankaissa 1950-luvun sodanjälkeisessä Suomessa.
"Minut on kasvatettu suomalaisuutta kunnioittaen. Olen aikamoinen patriootti, myönnän sen. Rakastan Suomea", Ihamuotila tunnustaa.
Pankinjohtajana Ihamuotila otti kantaa verotukseen ja talouspolitiikkaan. Nyt hän haluaa puhua suomalaisista arvoista.
"Toivon, että suomalaiset löytäisivät nöyrän ylpeyden suomalaisuudesta. Me ollaan upea kansa", hän vakuuttaa.
Kaikilla marimekkolaisilla, Armista ja Kirstistä puhumattakaan, on Ihamuotilan mukaan ollut läheinen suhde Suomeen ja Suomen luontoon.
Aito pohjoinen
Ihamuotila uskoo, että maaseudulla ja Pohjois-Suomessa on paikoin vielä suurempi ylpeys suomalaisuutta kohtaan kuin suurissa etelän kaupungeissa.
Se näkyy myös Marimekon pohjoisen myynnissä. Oulussakin marimekkoa myydään neljässä eri osoitteessa.
"Ehkä maaseudulla ihmiset ovat enemmän sinut itsensä kanssa", Ihamuotila perustelee.
Hän uskoo, että vähitellen suurkaupunkilaisetkin alkavat hakea pohjoissuomalaisia ja maaseudun elämänarvoja, luonnon läheisyyttä ja vilpittömyyttä. Muutos näkyy jo esimerkiksi New Yorkissa ja Lontoossa, missä Marimekkoa pidetään hyvin trendikkäänä nuorten ihmisten joukossa.
Kotimaisin voimin
Herttoniemen tehtaalla suurin osa kankaista painetaan huippumodernilla Zimmerin painokoneella käsipelein. Kehikko ja malli asetetaan painokoneen hihnalle ja väri lasketaan kuvion päälle.
Käden jälki näkyy myös valmiissa kuosissa. Se on osa Marimekkoa.
Suurten kuvioiden painamisessa Marimekko on ylitse muiden. Pieniä, rotaationa painettavia kuvioita löytyy maailmalta pilvin pimein.
Ihamuotila uskoo, että ihmiset alkavat kyllästyä jättimäisiin trenditaloihin, jotka kopioivat toinen toisiaan. Kun joku tuote myy hyvin, kahden viikon kuluttua se on kopiotu ympäri maailmaa. Jatkossa annetaan enemmän arvoa Marimekon kaltaisille perinteisille ja aidoille brändeille, joilla on oma historiansa ja tarinansa.
Marimekon suomalaisuus on Ihamuotilalle tärkeä asia myös sikäli, että hän tahtoo pitää tuotannon kotimaassa, vaikka se käy kalliiksi. Hinnan sijasta Marimekko kilpailee laadulla.
Nykysuunnittelijat esiin
Ihamuotila liukuu notkeasti Maija Isolan Kaivo-kankaan taakse ja ilmoittaa haluavansa tuoda Marimekkoon uusiakin kuvioita. Jatkossa hän aikoo käyttää enemmän myös nykysuunnittelijoiden kuoseja laukuissa ja vaatteissa.
"Tahdon saada tämän talon uusiutumaan siten, että Marimekon värit ja muotokieli olisivat ajankohtaisempia tässä päivässä", hän perustelee.
Tehtaan aulassa on esillä syksyn uusia, nuorten suunnittelijoiden häikäisevän komeita kuoseja.
"Näitä ei saa vielä kuvata", Ihamuotila kiirehtii toppuuttelemaan. Niitä ei ole vielä lanseerattu.
Ihamuotila hakee Marimekolle kasvua ulkomailta ja uusista tuotteista. Hän lupaa tuoda lisää asusteita ja design-käyttötavaraa.
"Toivon, että Marimekko on kymmenen vuoden kuluttua selvästi kansainvälisempi kuitenkin niin, että se on juuriltaan suomalainen.
Jo nyt Marimekon logo loistaa kalleimmilla ostoskaduilla muun muassa Japanissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Espanjassa, Itävallassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Sama logo, jota mietittiin 1950-luvun alussa monen suunnittelijan voimin. Lopulta Armi Ratia otti oman punaisen Olivetti-kirjoituskoneensa, kirjoitti sanan m a r i m e k k o ja pyysi graafikkoystäväänsä muokkaamaan siitä logon joka kestää.
Huhtikuussa Marimekkoa nähdään ruotsalaisen Hennes & Mauritzin tuotteissa 1 400 myymälässä eri puolilla maailmaa 30 eri maassa. Ihamuotila uskoo, että se lisää Marimekon kiinnostavuutta maailmalla.
Pelkkä voitto ei riitä
Ihamuotila on luvannut kasvattaa Marimekon 77 miljoonan liikevaihtoa pitkällä aikavälillä rutkasti. Pelkkä voiton tavoittelu ei kuitenkaan riitä.
"Täytyy miettiä, miten voimme tehdä ihmiset onnellisemmaksi kauniilla arjella", hän filosofoi.
Ihamuotilan aikoinaan johtama Sampo pankki myytiin tanskalaiselle Danske Bankille hyvällä hinnalla. Vaikka Ihamuotila pitää ystävänsä Björn Wahlroosin päätöstä osakkeen omistajien kannalta oikeana, niin itse hän ei viihdy bisneksessä, jossa joku laitetaan hyvään kuntoon ja myydään pois.
"Minua kiinnostaa rakentaa henkilökuntaa ja luodaan pitkäaikainen tunnesuhde asiakkaan ja firman välillä. Haaveeni on se, ettei Marimekkoa tarvitsisi koskaan myydä pois", hän toteaa, mutta lisää sitten, ettei koskaan voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Marimekko on pörssiyhtiö, jolla on muitakin omistajia. Ihamuotilan tulo taloon innosti muitakin suomalaisia ostamaan Marimekon osakkeita.
Muiden sinivalkoisten, Iittala-Fiskarsin ja Hackmanin, yhdistäminen Marimekkoon ei Ihamuotilaa kiinnosta.
"En näe siinä järkeä. Me olemme kuitenkin niin erilaisia, että synergiaa on vaikea nähdä. Toisaalta Marimekko on yksin niin vahva brändi, ettei se tarvitse muita. Päinvastoin, se voisi jopa heikentää sen omaa missiota", Ihamuotila torppaa spekulaatiot.
Maalaisjärjellä
Pelko taantumasta ei ole Ihamuotilan mielestä lainkaan liioiteltu.
"Olen huolissani maailmantaloudesta. Pidän riskinä sitä, että talouskehitys menee valitettavasti huonompaan suuntaan. Asuntojen hinnat laskevat ja talouskehitys hidastuu", hän toteaa.
Kotitalouksia Ihamuotila kehottaa varautumaan huonompiin aikoihin terveellä taloudenpidolla. Talonpoikaisjärki on hänestä hyvä ohjenuora myös yritysjohtamisessa.
"Maalaisjärki on usein paljon tärkeämpi kuin jotkut monimutkaiset teoriat ja bisnesfilosofiat", hän muistuttaa.
Ihamuotila ei usko, että taantuma horjuttaa Marimekkoa.
"Jos maailma menee huonompaan suuntaan, ihmiset hakevat Suomessa kestävyyttä ja laatua. He hylkäävät kertakäyttökulttuurin."
Ihamuotila kiistää, että Marimekko edustaisi luksusta. Tarkoitus on tuottaa kestävää ja kaunista järkevään hintaan.
Kansanedustaja Tanja Karpelan Impivaara-kommentti on Ihamuotilan mielestä nurkkakuntainen. Hän muistuttaa, että Marimekkoa pidetään maailmalla huippubrändinä.
"Jos joku kutsuu Marimekkoa impivaaralaiseksi, hän on ehkä itse impivaaralainen, mitä se nyt sitten tarkoittaakin."
Kansainvälisten huippubrändien tulo Espalle Marimekon ympärille on hieno asia, joka tekee Marimekosta entistä erilaisemman. Ihamuotila korostaa, ettei Marimekko halua lähteä jäljittelemään ketään. Se kulkee omaa polkuaan.
Aivan kuten Mika Ihamuotila, jolle tärkeintä on oma perhe. Toimitusjohtajan kännykän näytössä nauraa neljä pientä maripaitaista poikaa.