Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paperikone 3:n kimpussa pyörii miehiä kuin muurahaisia. Meteli on kohtalaisen kova. Metallin kalketta säestää taukoamaton tohina, joka kuuluu vieressä pressujen takana käyvästä kakkoskoneesta.
Kakkonen pyörittää paperia normaaliin tahtiin samalla, kun naapuri saa reilun ruiskeen lisää nopeutta ja tehoa.
Oululaisen Betametin asentaja Juhani Nikula tekee 12 tunnin työvuoroaan popella, jossa hienopaperi jo muutaman viikon kuluttua rullautuu tampuurille. Ollaan valtavan konejättiläisen loppupäässä. Loppusuoralla on myös Vepa 2003 -projektin paperikoneosio, kaikkiaan seitsemän viikon rutistus.
Keväällä 40 vuotta täyttäneen, alun perin sanomalehtipaperia valmistaneen pk 3:n uusinnassa rikotaan ennätyksiä, kun saksalaisen Voith Paperin masiinaa pannaan paikalleen yötä päivää.
Rekkarallia
ja palapeliä
Urakka on melkoinen palapeli, rekkaralli ja logistinen taidonnäyte. Lukemattomien osasten on loksahdettava kohdalleen, että aikataulu pitäisi eikä hukkaeuroja kertyisi. Jokaiselle ylimääräiselle seisokkipäivälle on hintansa: noin 750 000 euroa.
Paperikoneen seisokki alkoi 14. lokakuuta. Tavoitteena on ajaa massat viiralle 2. joulukuuta. Viimeistään kolmen päivän kuluttua koneen pitäisi jauhaa täydessä tuotannossa. Vanhan purulle ja uuden asennukselle on annettu aikaa vain 49 vuorokautta.
Parhaimmillaan koneen kimpussa oli 1 100 työntekijää, purkajia ja asentajia. Nyt asennukset ovat jo viimeistelyvaiheessa, eivätkä kyynärpäät kolahtele enää toisiinsa. Työporukat hupenevat koko ajan, ensimmäiset laitetestaukset ovat alkamassa.
Ennen toista vuotta,
nyt on aika kortilla
Kymmeniä paperikoneita uransa aikana asentanut Nikula, 52, puistelee päätään. Ennen paperikonetta kasattiin toista vuotta, nyt hommaan saa kulua vain murto-osa takavuosien tunneista.
"Kiire on kasvanut jopa järjettömyyteen saakka. Olisi hyvä, jos jokainen meistä ottaisi itseään kauluksesta kiinni, että hoppu loppuisi. Minusta laadun ja kiireen kanssa ollaan jo ristiriidassa, mutta kai viisaammat ovat laskeneet, ettei niin ole", Nikula pohtii.
Tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa myöntää, että aikataulu on vedetty todella tiiviiksi, mutta se ei ole tapahtunut laadun ja turvallisuuden kustannuksella. "Niistä ei tingitä."
Tehomaan mukaan seisokkipäivistä on voitu nipistää muun muassa kehittyneen tekniikan ansiosta. "Esiasennuksetkin tehdään hyvin pitkälle. Toki jossain tulee raja vastaan eikä projektien läpivientiä pystytä enää paljon nopeuttamaan."
Aikataulu on Tehomaan mukaan realistisella pohjalla. Purku hoitui jopa laskettua nopeammin ja asennukset ovat sujuneet suunnitellusti. "Yhtään vakavaa tapaturmaa ei ole sattunut, mikä on ollut tavoitteena. Tässä mielessä olemme onnistuneet hyvin."
Tulostuspaperin
tarve kasvaa
Paperikoneinvestoinnissa pelataan varman päälle riskejä minimoiden. Veitsiluotoon on laitevalinnoissa ja prosessiratkaisuissa haettu tehokkainta ja koetelluinta tekniikkaa. Kolmosen teho kasvaa 50 prosentilla ja nopeus kahdeksalla prosentilla, kapasiteetti nousee 115 000 tonnilla 290 000 tonniin vuodessa.
Uusinnan jälkeen Veitsiluodossa tuotetaan kahdella koneella hienopaperia runsaat puoli miljoonaa tonnia. Paperin kokonaistuotanto nousee liki miljoonaan tonniin, sillä kaksi painopaperikonetta pystyy pyörittämään parhaimmillaan yli 400 000 tonnia paperia.
Pk 3:lla on tehty valtaosin kirjekuoripaperia, mutta nyt tulostuspaperin tuotanto nousee puoleen koneen kapasiteetista. Toimistopapereilla menee nykyään lujempaa kuin kirjekuoripapereilla. Tulostuspapereiden markkinoiden on ennakoitu kasvavan Euroopassa nelisen prosenttia vuodessa.
"Siksi tätäkin investointia on lähdetty toteuttamaan", Tehomaa perustelee.
Uusinnan jälkeen koko Veitsiluodon sellutehtaan tuotanto menee hienopaperin valmistukseen. Se on yksi mahdollisuus viilata paperista entistä laadukkaampaa.
Vepa-2003:n yksi osa on ollut uuden arkkileikkurilinjan asennus ja käynnistys. Arkkikapasiteetti kasvaa 120 000 tonnilla.