Oulun yliopistollisen sairaalan Oulun seudun yhteispäivystyksen jonotustilanne on potilaspalautteen perusteella toiminut kohtuuttoman hitaasti.
Hallintotasolla tilannetta on kuvattu toimivaksi. Sairaalanjohtajan Pentti Silvolan mukaan viime vuonna 90 prosenttia yhteispäivystyksen potilaista pääsi hoitoon alle kahdessa tunnissa.
"Viime vuonna vuositasolla tarkasteltuna 51 000 käynnistä keskimääräinen jonotusaika oli 1 tunti ja 20 minuuttia. Sen tarkempaa tietoa en pysty jonotustilanteesta antamaan. En tiedä, että mitään poikkeuksellista olisi päivystyksessä ollut. Yksittäinen tilanne on aina yksittäinen tilanne, mutta isoissa määrissä tilanne on tämä", perusterveydenhuollon ylilääkäri Antti Koskinen toteaa.
"Kokonaistilastot ovat meillä valtakunnallisesti kilpailukykyisiä. Samoin päivystyspoliklinikkojen läpimenoajat. Yksittäisistä potilaista en osaa sanoa", vastuualueen johtaja osastonylilääkäri Juhani Valkama jatkaa.
Vatsatauti vei sairaalaan
Eläkkeellä oleva terveys- ja sosiaalialan entinen aluesihteeri Eila Niska, 61, kuvailee omaa kokemustaan potilaan näkökulmasta yhteispäivystyksessä kauheaksi. Niska sai muutama viikko sitten sairaskohtauksen ja hänet kuljetettiin ambulanssilla yhteispäivystykseen. Niska kertoo odottaneensa kuusi ja puoli tuntia lääkärin vastaanotolle, jonka jälkeen hänet otettiin sisään kirurgian osastolle.
Valkama myöntää, että yksittäisten potilaiden kohdalle voi sattua tällaisia ongelmia.
"Odotin vuoroani puoli kolmesta kello yhdeksään. Siellä oli aivan liian vähän väkeä töissä. Alue oli täynnä paareilla makaavia ihmisiä, jotka odottivat eteenpäin pääsyä. Samanlainen kaoottinen tilanne oli osastollakin, osaston käytävät olivat täynnä sänkyjä", Niska kertoo.
Juhani Valkama on Niskan kanssa samaa mieltä siitä, että potilaspaikkoja on liian vähän.
"Sairaalan paikat ovat päivystyspotilaiden hoidolle riittämättömät. Se on todellinen ongelma", Valkama sanoo.
Vuodepaikkojen vähäisyyden vuoksi potilaita pyritään hoitamaan ja tutkimaan loppuun asti ilman osastolle ottamista, jonka takia sairaalassa vietetty aika saattaa venyä puoleenkin vuorokauteen.
Päivystyksessä on liian vähän väkeä
"Muun muassa neurologiassa ja sisätaudeissa päivystyskuorma on liian korkea. Tarvitsisimme sinne lisää henkilökuntaa. Se on rahakysymys. Pyysimme lisäresursseja, mutta emme saaneet. Se on valitettavaa", Oysin johtava ylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo.
"Päivystyskuormasta johtuen meillä on kohta vaikeuksia saada näille päivystysraskaille aloille työntekijöitä. Varsinkin jos heitä vielä syyllistetään tämän työpaineen alla siitä, etteivät he tee työtä. Ottaisimme lisää hoitajia päivystykseen, jos vain olisi palkkarahoja", Nuutinen jatkaa.
Nuutinen huomauttaa, että päivystyksessä olevaa hoitajamäärää on vahvistettu.
"Jos potilaita tulee paljon, jonoja kertyy. Sitä ei voi koskaan etukäteen ennakoida. Useiden tuntien jonoja syntyy, koska täällä ei ole ajanvarausta", sairaanhoitaja Merja Luukinen sanoo.
"Hoitajille voi tulla äkkisairastumisia, eikä saada sijaista. Lyhytaikaisten sijaisten saaminen on aikamoinen ongelma. Silloin kun ollaan vajaamiehityksellä, ja jos sattuu vielä ruuhkahuippu, tällaista tapahtuu", Lauri Nuutinen sanoo viitaten Niskan tapaukseen.
Eila Niskan mielestä Oysissa teetetään liian paljon töitä liian vähällä henkilöstömäärällä.
"Osastolla hoito oli hyvää ja hoitajat ystävällisiä. He koittivat auttaa mahdollisuuksiensa mukaan, mutta heitä oli aivan liian vähän. Hälytykset soivat yöt läpeensä, kun ihmiset tarvitsivat apua, mutta ei siellä monta hoitajaa ollut auttamassa. Hoitajat juoksivat kaiket yöt", Niska kertoo.
Nuutinen ennustaa, että päivystystyön suhteen Suomen terveydenhuollossa koittavat kriisivuodet.
"Päivystyksen työnjakoa pitäisi pätkiä. Siihen tarvitsisimme vähintään kolme tai neljä sairaalalääkäriä lisää", Nuutinen sanoo.
Eila Niskan mielestä sairaat ihmiset on Oysissa asetettu tärkeysjärjestyksessä toissijaisiksi.
"Ei se paikka ole sairaita varten", Niska toteaa.
Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä
Johtava ylilääkäri Lauri Nuutinen sanoo, että potilaat pyritään hoitamaan kiireellisyysjärjestyksessä ja lapsipotilaat huomioimaan aikuisia nopeammin.
"Joku voi kokea sen epäoikeudenmukaisena", Nuutinen arvelee.
Viime viikonloppuna lastaan lääkärillä käyttänyt mies kertoi, että yhteispäivystyksessä kului aikaa runsas tunti. Vuoroaan odottava nainen kertoi, että hänen edellään on 30 ihmisen jono.
Nilkkansa nyrjäyttänyt oululainen Anja Haipola, 74, sanoi viettäneensä päivystyksessä noin kolme tuntia. Hän odotti lääkärille pääsyä yli tunnin ja saman verran röntgeniin.
"Yhteispäivystys käyttää samoja laboratorio- ja röntgenpalveluja kuin muutkin osastot, ja ne saattavat ruuhkautua. Aina ei ole mahdollista, että palveluja saadaan silloin kun halutaan", osastonylilääkäri Juhani Valkama sanoo.
Lauri Nuutisen mielestä potilaat tulkitsevat usein väärin, etteivät saa hoitoa, vaikka odotuksen aikana katsotaan hoidon kiireellisyys, otetaan tutkimuksia ja käytetään röntgenissä.
Niskan tapauksessa asia ei ollut näin.
"Siinä välissä ei tapahtunut mitään. Ketään ei kuitenkaan oman onnensa nojaan jätetty, sairaanhoitaja kävi aina välillä katsomassa", Niska kertoo.