Äitienpäivänä 9. toukokuuta Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 luokan mitalin kultaristein saa seitsemän pohjoissuomalaista äitiä: Aino Jukkola Pyhäjoen Ylipäästä, Vieno Koivumaa Kolarin Sieppijärveltä, Ritva Lindgren Haukiputaalta, Terttu Mertala Ranualta, Eila Pietiläinen Tupoksesta, Anna-Liisa Raudaskoski Sievistä ja Hanna Vainiokangas Muhokselta.
Emäntä Aino Jukkola (1943) muutti 15-vuotiaana työn perässä Hämeenlinnaan, mutta palasi kotiseudulleen avioiduttuaan 1962 maanviljelijä Jaakko Alvari Jukkolan kanssa. Yhdeksänlapsisen perheen äitinä Aino osallistui yli 40-päisen nautakarjan hoitoon. Tietokoneenkäyttäjänä taitavan Aino Jukkolan lempiharrastus on oman blogin kirjoittaminen.
Rouva Vieno Koivumaa (1932) joutui sotavuosina perheineen evakkoon Ruotsiin. Kiertokoulun käynyt Kolarin kunnan keittäjä avioitui 1953 työnjohtaja Bruno Eelis Koivumaan kanssa. Nelilapsisen perheen äiti otti vieraita lapsia päivähoitoon ja hankki lisätienestejä poimimalla kesäisin marjoja myyntiin. Vieno Koivumaa on ollut kunnan sivistyslautakunnan jäsen ja Keskustapuolueen Sieppijärven paikallisosaston jäsen.
Haapajärvellä 8-lapsisen romaniperheen vanhin tytär Ritva Lindgren (1936) tapasi puolisonsa 16-vuotiaana. Helli ja hevosmies Valde Lindgren vihittiin 1963. Heillä oli jo tuolloin seitsemän lasta ja vielä syntyi kaksi lisää. Yksi lapsista kuoli 13-vuotiaana. Perhe eli kiertolaiselämää Pohjois-Suomessa, myöhemmin he asettuivat Haukiputaalle.
Kotiäiti ja helluntaiseurakuntalainen on valottanut toiminnallaan mustalaiskulttuurin periaatteita.
Ranualaiseen 13-lapsiseen maanviljelijäperheen vanhin Terttu Mertala aloitti lastenhoitotyöt 18-vuotiaana eri perheissä. Vuonna 1968 hän avioitui metsuri Veli Veikko Mertalan kanssa.
Heille syntyi 14 lasta: 7 poikaa ja 7 tytärtä. Perhepäivähoitajaksi kursseilla kouluttautunut Martela on toiminut Raunuan rauhanyhdistyksen kerho-ohjaajana. 42 lapsenlapsen mummu harrastaa lenkkeilyä, käsitöitä ja leipomista sekä kesäisin marjastusta.
Temmesläisen pienenviljelijäperheen tytär Eila Pietiläinen (1939) valmistui kansakoulunopettajaksi Tornion seminaarista 1961 ja työskenteli Paavolassa sekä Oulussa. Hän solmi avioliiton koulunjohtaja Pentti Pietiläisen kanssa 1964. Perheen 11:stä lapsesta kehitysvammainen poika kuoli 14-vuotiaana sydänleikkaukseen. Myös perheen vanhin lapsi on vaikeasti kehitysvammainen ja asuu vanhempiensa kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnassa mukana oleva Pietiläinen harrastaa käsitöitä. Kotirouva Anna-Liisa Raudaskoski (1930) syntyi Pulkkilassa kuusilapsisen perheen esikoisena.
Äidin halvaannuttua neljännen lapsen odotuksen aikana ja isän jouduttua sotaan, vastuu kodista lankesi Anna-Liisalle. 19-vuotiaana hän tapasi kansakoulunopettaja Heikki Raudaskosken ja he avioituivat 1951. Anna-Liisa huolehti omien seitsemän lapsensa lisäksi myös 14-vuotiaasta nuorimmasta sisarestaan heidän äidin kuoltua. Myöhemmin Anna-Liisa Raudaskoski toimi puolisonsa omaishoitajana.
Perhepäivähoitaja Hanna Vainiokangas syntyi Paavolan pitäjässä (1941). Kansakoulun, kansanopiston ja meijerikkökurssin sekä talouskoulun käynyt Hanna avioitui 1964 kunnansihteeri Väinö Henrik Johannes Vainiokankaan kanssa. Kuusilapsisen perheen äiti ja perhepäivähoitaja on tarjonnut kotinsa myös ensimmäiseksi sijoituskodiksi huostaanotetuille lapsille. Hanna ja Väinö Vainiokangas erosivat 1994.