Aloitetaanpa nimilistasta. Viisi kansainvälistä huippua Niklas Bäckström, Mikko Lehtonen, Lasse Kukkonen, Ari Vallin ja Petr Tenkrat päättivät viime kevään jälkeen matkata Pohjois-Amerikan taalajäille.
Kaksi kansallisen tason A-maajoukkuemiestä Juha-Pekka Haataja ja Pekka Saarenheimo lähtivät hakemaan Lukosta uralleen uutta nostetta - ja saivatkin sen.
Hajosiko Kärpät? Kaukana siitä.
Etevällä pelaajakartoituksella ja -hankinnalla joukkue täyttyi palanen kerrallaan - viimeisenä puolustaja Josef Boumedienne, joka palasi puolentoista vuoden jälkeen takaisin - kuin kotiin olisi tullut.
Yhtäkkiä Kärpät oli taas joukkue, joka pystyy taistelemaan mestaruudesta.
Kaikkea tekemistä leimaa nöyrä pohjoissuomalainen asenne. Kärpät ei kerskaa, ei pöyhkeile, eikä kadehdi.
Ehkäpä juuri siksi koko seura on noussut Seppo Arposen ja Juha Junnon johdolla 1990-luvun pula-ajoilta 2000-luvun mahtiseuraksi koko Euroopankin mittakaavassa. Ja listasipa New York Times tammikuussa Kärpät koko kiekkoilevan maailman lippulaivaksi, joka noteerataan aina NHL:ää myöten.
Jokerit on aina herättänyt Oulun korkeudella äärimmäisen suuria tunteita - suuntaan ja toiseen. Kävihän Jokerit maaliskuussa 1989 sysäämässä Kärpät 11 vuoden korpivaellukselle.
Mutta tarjolla on ollut myös rajatonta riemua. Keväällä 2001 Kärpät teki mahdottomasta mahdollista ja tyrkkäsi kahdeksannelta sijalta runkosarjan voittaneen Jokerit kesälomalle voitoin 3-2. Tuon tappion jälkeen puolivälierissä siirryttiin Harry Harkimon esityksestä paras seitsemästä järjestelmään, jotta jatkoon ei vain pääsisi vahingossa väärä joukkue.
Kukapa ei muistaisi finaalisarjaa 2005, jolloin kaikki neljä ottelua pelattiin täysille areenoille, ja Kärpät ratkaisi mestaruuden Helsingissä. Tuolloin rikottiin myös Oulun lentoaseman yleisöennätys. Seinät natisivat, katto repeili ja koko rakennus tärisi, kun tuhannet Kärppien kannattajat ottivat puolen yön tunteita kultamitalisankarit kirkuen, laulaen ja hurraten vastaan.
Menneisyys sikseen - nyt katse lauantaina alkavaan finaalisarjaan. Runkosarja näytti oikeat ennusmerkit. Finaaleissa kohtaavat runkosarjan kaksi parasta joukkuetta.
Kun Maamme-laulu kajahtaa, kannattaa kuunnella, miten volyymi nousee sanan "pohjoinen" kohdalla. Kärppäfanit tuntevat ja tietävät juurensa - ja antavat sen kuulua kovaa.
Oman jännitteensä finaalisarjaan antaa mies Jokerien vaihtoaitiosta. Valmentaja Doug Shedden suututti syksyllä kärppäfanit lausumalla, että kärppäläiset varmaankin harjoittelevat talvella uimahallissa, koska ovat niin hyviä sukeltajia kaukalossa.
Shedden halusi psyykata tuomareita - ja osin siinä onnistuikin.
Kari Jalosta moinen ei hetkauta, eikä hän sitä edes ajattele, onhan Kärppien kiveen hakattu tunnusmerkki "keskittyminen omaan tekemiseen."
Jalosen suurin huolenaihe on maalivahdin koskemattomuuden säilyminen. Saako Tuomas Tarkki tehdä työnsä rauhassa?
SM-liiga saa todella herkullisen loppuhuipennuksen. Jokerien edellisestä mestaruudesta on kulunut jo viisi vuotta, ja Kärpät puolestaan haluaa äkkiä palata valtaistuimelle, jonne HPK vuosi sitten kiipesi.
Molemmilla joukkueilla on jo seitsemän voittoa plakkarissa, eikä yhtään tappiota. Mestaruuden vie joukkue, joka haluaa - ja ottaa väkisin ne kolme tarvittavaa voittoa.
Jos kiekkokuume hehkuu iholla niin Oulun korkeudella kuin pääkaupunkiseudulla, sitä samaa poltetta on Ruotsissa, missä MoDo ja Linköping ratkovat länsinaapurimme mestaruuden.
Siellä huuma on jopa aavistuksen verran hurjempi kuin meillä. MoDo:n edellinen mestaruus on vuodelta 1979. Linköping ei ole voittanut mestaruutta koskaan.
jouko.vuorjoki@kaleva.fi