Raahe
Eikö niitä ole tuon enempää, ihmettelevät Petteri Niskanen ja Tatu Turunen saapuessaan Raahen keskustan kävelykadulle. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen graafisen suunnittelun opettaja Niskanen ja saman alan opiskelija Turunen olisivat mieluusti ruotineet useammankin puolueen vaalijulisteet.
Esille olivat perjantaihin mennessä ilmestyneet keskustan, demarien, kokoomuksen ja Vasemmistoliiton julisteet. Telineisiin olisi mahtunut toinen mokoma lisää. Vaikutelma oli vähän orvon oloinen.
"Julisteen pitää olla sellainen, että sen idean tajuaa kahdessa kolmessa sekunnissa. Vaikka bussilla ohi mennessään. Hyvä mainos on sellainen, että tavallinen ihminen pystyy sen jälkeenpäin selittämään ja piirtämään", miettii Niskanen ennen syväanalyysin aloittamista.
Tarkoituksena on miettiä graafikon kokemuksella ja silmällä, mutta otsa vähemmän kurtussa, mitä puolueiden vaalijulisteet viestittävät.
Pikasilmäyksellä molempia miellyttää eniten Sosialidemokraattisen puolueen ruusulla, punaisella viivalla ja Varma vaihtoehto -tekstillä varustettu juliste. Elementit ovat hyviä, vastavärit punainen ja vihreä erottuvat hyvin. Ruusun tummanpunainen väri tuo Turusen mielestä julisteeseen mukavasti lämpöä. Kaunein juliste, kehuu Turunen.
Myös Niskasen mielestä juliste on hyvä. Hieman häntä kuitenkin askarruttaa, mitä varma vaihtoehto tarkoittaa. Ovatko muut puolueet epävarmoja? Julisteessa oleva punainen viiva herättää hänessä ristiriitaisia tunteita. Alaosan äänestä-kehotus saa miehen askaroimaan, josko se on käsky ylhäältäpäin.
Henkilöllä mainostaminen rohkeaa
Vasemmistoliiton julisteessa hymyilee Suvi-Anne Siimes maalarinhaalareissa. Taustalla näkyy sutaisu punaista maalia. Turusen mielestä se näyttää graffitilta. Onko puoluejohtaja ollut pahoilla teillä?
Julisteen valkoinen tausta on Niskasen mielestä huono valinta. Talviaikaan se antaa kylmän vaikutelman.
"Mainostoimiston seinällä se on varmaan näyttänyt hyvältä", kuittaa Niskanen.
Myös julisteen vasemman reunan pikkukuvat graafikot poistaisivat.
"Pikkukuvat sekä Siimeksen suttuinen haalari tuovat julisteeseen sotkuisuutta. Kuvarivistä tulee mieleen, ettei puolue ole sittenkään luottanut Siimeksen hahmoon", Niskanen miettii.
Turunenkaan ei ole pikkukuviin tyytyväinen, mutta keksii niille yhden selityksen.
"Julisteen slogan sanoo Me. Yhdessä. Kuvat pelaavat sen kanssa, niissähän on eläkeläisiä ja lääkäreitä ja muita. Sieltä löytyy samaistumiskohteita äänestäjille."
Myös Suomen Keskusta luottaa puoluejohtajansa karismaan. Julisteessa on ainoastaan Anneli Jäätteenmäen kuva, teksti sekä puolueen tunnus.
Turusen mielestä julisteen siniharmaa tausta tuo mieleen Sampo-yhtiön. Tyypillinen studiomeininki, hän arvioi. Niskanen kyselee, mitä tarkoittaa julisteen teksti valoisampi vaihtoehto.
"Jäätteenmäen hymyilevä nenännyrpistys on hyvä. Kuva on persoonallinen. Myös väripsykologiaa on käytetty. Punaisen vaatekappaleen käyttö on rohkeaa. Onko se kenties viesti ay-liikkeeseen päin?"
Niskasen mielestä sekä Vasemmistoliitto että keskusta osoittavat rohkeutta mainostaessaan puoluettaan henkilökuvalla. Hahmon täytyy kuitenkin olla melkoisen neutraali, miettii Niskanen. Esimerkiksi Paavo Lipposta ei ole julisteeseen laitettu. Niskanen aprikoi Lipposen olevan liian julkinen ja ristiriitainen hahmo, jotta puolue rohkenisi hänen kuvallaan ääniä kalastella.
Vaalijulisteessa
ei voi revitellä
Kokoomuksen vaalijuliste telineistä puuttuu, sen sijaan esillä on kaksi samanlaista Oulun vaalipiirin ehdokkaita esittelevää julistetta.
Koska Raahelle tyypillinen tuulenmyräkkä on äitynyt jo kohtuullisen häijyksi, päätetään loppuanalyysit tehdä sisätiloissa kahvikupin ääressä.
Samalla tasapuolisuuden nimissä päätetään etsiä kokoomuksen vaalijuliste internetistä.
Sinisävyisessä julisteessa hymyävät opettajatar sekä pikkupoika, tekstinä lukee Tavoitteena parempi arki. On aina positiivista, että julisteessa on mukana ihmisiä, kiittelevät graafikot.
Myös julisteen linjat ovat hyviä. Opettaja katsoo poikaan ja poika puolestaan julisteen alareunassa olevaan Kansallisen kokoomuksen ruiskukan suuntaan, huomaa Niskasen kokenut graafikon silmä.
Taustan vihreä liitutaulu saattaa hänen mielestään kuitenkin herättää joissain katsojissa vähemmänkin mukavia muistikuvia koulusta.
Poika istuu selkä liitutauluun päin. Miksi ihmeessä?, äimistelee Niskanen. Turunen selittää pojan tekevän rästitehtäviä koulun jälkeen. Hän saa tukiopetusta.
Vähän imelä kuva, poika ja yli-innokas opettaja, toteaa Turunen. Vähän ällö, myöntää myös Niskanen.
Ei ne niin hirveän huonoja olleet, toteavat kriitikot hieman hämmästyneinä urakan jälkeen. Kouluarvosanalla mitattuna julisteiden keskiarvoksi saatiin seitsemän ja puoli.
Niskasen mielestä täyden kympin vaalijulistetta tuskin on olemassakaan. Vaalijulisteen kun kuuluu olla tietyllä tavalla neutraali, jotta se miellyttäisi mahdollisimman monia.
Juuri äänestysikään tullut Turunen ei pidä vaalijulisteita kovinkaan tärkeinä oman äänestyskäyttäytymisensä kannalta. Hän arvelee, että ne antavat enemmän sellaisille, jotka jo tietävät, mitä puoluetta äänestää.
Ei hän silti niitä katukuvasta poistaisikaan. Jos ei muuta, niin ainakin niistä voi äänestämään mennessään tarkistaa ehdokkaansa numeron.