Kuusamo Kuluva vuosi on ollut Suomessa varsin rauhallista aikaa maanjäristysten suhteen. Helsingin yliopiston Seismologian laitos on rekisteröinyt tähän mennessä 11 maanjäristystä, joista yksikään ei ole yltänyt voimakkuudeltaan päälle kahden magnitudin eli ihmiset eivät ole niitä juurikaan tunteneet.
Järistysten lukumäärä on kuitenkin ollut tavanomainen.
Viime vuosikymmenien järistyksistä valtaosa on sattunut Kuusamon alueella, ja myös tänä vuonna tilanne on ollut sama: maa on vavissut ruhjeisella Kuusamon ylängöllä neljästi. Viimeisin sattui sekin Kuusamossa; illalla 23. marraskuuta.
Seismisyydelle on tyypillistä sen ajallinen vaihtelevuus. Seismologian laitosta kiinnostaakin tällä hetkellä ajanjakso 1800-luvun lopulta noin vuoteen 1940, jolloin sattui useitakin Suomen oloissa voimakkaiksi luokiteltuja järistyksiä.
Vanhaa manuaalista havaintoaineistoa on alettu käsitellä uuden tekniikan avulla erityisessä projektissa, jotta tapauksia voitaisiin ymmärtää tähänastista paremmin.
Seismologi Päivi Mäntyniemen mukaan tuolloin sattuneet voimakkaimmat maanjäristykset aiheuttivat pahimmillaan vaurioita lukuisiin rakennuksiin. Esimerkiksi Lapin läänin Tervolan alueella marraskuussa 1989 sattunut 4,7 magnitudin (Richterin asteikolla) järistys vahingoitti peräti 134:n talon savupiippua.
Vuoden 1931 maanjäristys Keski-Suomessa taas särki ikkunoita 4,5 magnitudin voimallaan Jyväskylän Mäkimatin ja Halssilan kaupunginosien rakennuksissa, ja vaurioita ilmestyi myös talojen kivijalkoihin ja savupiippuihin.
"Tuolloin lehdessä oli ilmoitus, että kaikkien asukkaiden tulee tarkistaa talojensa savuhormit. Eli viranomaisiakin järistykset ovat saaneet Suomessa joskus havahtumaan. Tuo on kuitenkin ainoa järistysten aiheuttama viranomaistoimi, mikä tunnetaan", Mäntyniemi kertoo.
Myös vuonna 1979 Lappajärvellä tapahtunut 3,8 magnitudin järistys oli niin ikään antanut aiheen viranomaisille muistuttaa yleisöä savukanavien tarkistuksen tarpeellisuudesta.
Palaute myös
internetin kautta
Suunnilleen neljän magnitudin voimakkuus on Mäntyniemen mukaan juuri se raja, jota ylempänä pysyviä vaurioita saattaa alkaa syntyä. Niinpä Kuusamossa syyskuussa 2000 sattuneen viimeaikojen voimakkaimman, 3,4 magnitudin, järistyksen jäljiltä ei raportoitu esimerkiksi palomuurien halkeilusta.
"Siitä saatiin yleisöpalaute noin 500:ltä henkilöltä. Monenlaisista tuntuvuushavainnoista kyllä ilmoitettiin, mutta ei varsinaisista vaurioista", Mäntyniemi kertoo.
Maanjäristysten voimakkuusasteikko on logaritminen eli yhden yksikön nousu merkitsee järistyksen "koon" kymmenkertaistumista.
Seismologian laitos kerää yleisöhavaintoja postitse kohdealueelle lähetettävillä makroseismisillä kyselykaavakkeillaan, jos järistyksen voimakkuus on ollut yli 1,5:n. Tänä vuonna kyselykaavake on laitettu myös internettiin. Se löytyy osoitteesta www.seismo.helsinki.fi.
"Kyselyjen avulla saamme laitehavaintoja täydentäviä tietoja. Tuntuvuusalueen rajat esimerkiksi saadaan määriteltyä, samoin se, kuinka järistyksen voimakkuus vaihtelee alueen sisällä. Vaikutukset saattavat olla eri tyyppisiä järistyksen suuntautumisesta johtuen", Mäntyniemi selvittää.