"Taralla vieraileminen oli upea elämys", erikoistutkija Jari Haapala kuvailee. Kuunarilla yli 500 päivää asunut parinkymmenen ihmisen yhteisö oli pieni ja eristäytynyt, eikä se kuullut matkallaan ulkomaailman uutisia.
"Se muistutti viime vuosisadan alun tutkimusmatkailua. Olosuhteet olivat primitiiviset mutta toimivat." Haapala itse asui viikon vierailunsa ajan jäälle pystytetyssä teltassa laivan ulkopuolella.
Tutkijaryhmän piti alun perin viettää Taralla kaksi viikkoa, mutta se joutui odottelemaan lentoa huonon sään vuoksi Huippuvuorilla peräti viikon. Taralle päästyään ryhmä asensi jäälautalle joukon mittalaitteita, joiden käyttö opetettiin laivan asukkaille. Lisäksi se teki kenttämittauksia ja laser-jäähavaintoja lentokoneesta.
"Taran henkilökunta koostui seikkailijoista, joilla ei ollut tutkijataustaa. Mutta heillä oli hyvä motivaatio ja yhteistyö oli loistavaa", Haapala kiittää ja huomauttaa, ettei nykyajan tutkijoilla olisi edes mahdollisuutta viettää puoltatoista vuotta yhdellä aluksella.
Tara kiinnittyi merijäähän syyskuussa vuonna 2006 Laptevin merellä Siperian pohjoispuolella. Sen reitti kulki läheltä pohjoisnapaa Framin salmeen, jossa se vapautui jäistä 21. tammikuuta 2008 kuljettuaan napajäissä yhteensä 5 200 kilometriä. Matkanopeus oli noin kymmenen kilometriä tunnissa.
Tara toisti tutkimusmatkailija Fridjof Nansenin kuuluisalla Fram-laivalla yli sata vuotta sitten tekemän tutkimusmatkan.